Mitä Suomi voi tehdä globaalin vesikriisin ratkaisemiseksi?

Vesi on elintärkeä luonnonvara, joka useiden muiden luonnonvarojen tavoin jakautuu hyvin epätasaisesti. Tällä hetkellä yli puolet maailman väestöstä kärsii veden niukkuudesta, ja tilanne muuttuu väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja kasvavan ruoan tarpeen myötä entistä haastavammaksi. Väestönkasvun takia veden kysynnän on arvioitu nousevan vuoden 2000 tasosta 50 % vuoteen 2050 mennessä.

Elämme Suomessa veden suhteen yltäkylläisyydessä, mutta karkeiden arvioiden mukaan noin puolet suomalaisten kuluttamien tuotteiden vesijalanjäljestä jää ulkomaille, myös vesikriiseistä kärsiville alueille. Siksi tuotannon vesivaikutukset tulisi ottaa entistä paremmin osaksi kestävyystarkasteluita esimerkiksi ilmastovaikutusten rinnalle.

Suomi on ollut kokoaan suurempi toimija vesiturvallisuuden edistämisessä ja suomalaiset vesihankkeet ovat olleet kansainvälisiä menestystarinoita. Kehitysyhteistyövarojen leikkausten myötä vesisektorin kehitysyhteistyörahoitus ja sen myötä tuloksellisuus kuitenkin laskevat radikaalisti. Tämä vaikuttaa kaikkiin vesialan toimijoihin – myös teknologiavientiä tavoitteleviin yrityksiin, joita on kaavailtu kehityspolitiikan toimijoiksi perinteisten yritys- ja järjestötoimijoiden rinnalle. Uutta teknologiaa ei kuitenkaan voi tiputtaa tyhjiöön. Vesiosaamisen viennin onnistumiselle olennaista ovat hyvä hallinto, paikallisväestön luottamus ja toimivat kumppanuussuhteet.

Suomi voi olla mukana ratkaisemassa globaalia vesikriisiä esimerkiksi tuottamalla ratkaisuja veden niukkuuteen, kestävään käyttöön sekä vesien pilaantumiseen liittyviin ongelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi veden hukan vähentäminen, vesipihien teknologioiden ja konseptien  kehittäminen sekä arvokkaiden ainesosien ja energian talteenotto jätevesistä.

Yritykset ovat avainasemassa uusien teknologioiden tarjoajina, mutta vettä käyttävät yritykset voivat myös vaikuttaa vesivarojen kestävään käyttöön koko hankinta- ja arvoketjujensa matkalla. Samalla ne voivat hillitä toimintaansa kohdistuvia vesiriskejä, jotka vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen. Suomalainen vesivastuusitoumus avautuu alkukesästä 2017 osaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja tukee yrityksiä vesiriskien tunnistamisessa ja hallinnassa.

Mitä Suomi voi tehdä globaalin vesikriisin ratkaisemiseksi? (pdf)