Maaperä ilmastotalkoissa

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii ihmiskunnalta radikaaleja muutoksia nopealla aikataululla. Toimenpiteistä tärkein on päästöjen vähentäminen, mutta samaan aikaan on pyrittävä myös kasvattamaan hiilidioksidia sitovia hiilinieluja. Suomalaisessa keskustelussa metsien hiilinielun ja varaston arvo on tunnistettu, mutta myös oikealla tavalla hoidetulla viljelysmaalla voi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin maankäyttöraportti (2019) nostaakin maankäytön ja ruokajärjestelmän muutokset oleelliseksi osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Baltic Sea Action Group, Maj Ja Tor Nesslingin säätiö ja Ympäristötiedon foorumi järjestivät yhdessä Eloisa pelto - Hiiliviljelyn tutkimusta ja käytäntöjä tilaisuuden 22.5.2019. Tilaisuudessa keskusteltiin laajasti uudistavan viljelyn tutkimuksesta, toteuttamisesta ja ohjauskeinoista. Tapahtuman keskeiseksi viestiksi nousi se, että maan kasvukuntoa parantavat keinot voivat hyödyttää ympäristöä ja viljelijäyhteisöä laajasti ja niiden käyttööottoa, tutkimusta ja rahoittamista kannattaa toteuttaa yhdessä kaikilla yhteiskunnan toimijuuden tasoilla.

Puheenvuoroja -julkaisu Maaperä ilmastotalkoissa kokoaa yhteen seminaarin keskeiset viestit ja antaa suosituksia päätöksenteon tueksi. Lue suositukset ja lataa julkaisu alta!

Suosituksia päätöksentekoon:

  • Panostetaan hiiliviljelyyn liittyvään monitieteiseen tutkimukseen. Otetaan mukaan ilmakehä- ja maaperätieteet, ekologia, mikrobiologia, maanviljely, sekä mallintaminen ja systeemianalyysi. Otetaan viljelijät mukaan tutkimustyöhön.
  • Kehitetään yksinkertaisia, kustannustehokkaita mittaamismenetelmiä, joilla hiilen sitoutuminen maahan voidaan todentaa.
  • Tuetaan maanviljelijöitä uusien viljelymenetelmien käyttöönotossa ja maan kasvukunnon parantamisessa tarjoamalla tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja neuvontaa sekä vahvistamalla viljelijöiden omia verkostoja. 
  • Pyritään laskemaan turvemaiden hiilidioksidipäästöjä siirtymällä kivennäismaille ja ensisijaisesti metsittämällä tai palauttamalla turvemaille niiden luontainen pohjaveden taso. Toissijaisesti siirrytään nurmiviljelyyn turvemailla. 
  • Tuetaan kosteikkoviljelyyn sopivien kasvien tutkimusta ja tuotteistamista.
  • Kehitetään maanviljelijöille viisaita ohjauskeinoja, jotka kannustavat vähentämään hiilidioksidipäästöjä. 
  • Kehitetään tulevan EU:n yhteisen maatalouspolitiikka (CAP) kauden aikana hiiliviisaita menetelmiä ja luotettavia mittareita, jotka otetaan laajamittaisesti käyttöön seuraavalla ohjelmakaudella. Suomi voi tässä näyttää esimerkkiä. 

Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista

    Liity sähköpostilistalle

    Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla YTF:n tulevista tapahtumista ja julkaisuista. Rekisteriseloste

    Virhe: Yhteydenottolomaketta ei löytynyt.