Maaperän terveysvaikutukset

Suomen maaperä on kartoitettu hyvin, eivätkä luontaiset haitta-aineet kuten kadmium, lyijy tai elohopea pääsääntöisesti aiheuta merkittävää terveyshaittaa. Poikkeuksia kuitenkin löytyy, kuten helposti talousvesiin liukeneva, syöpää aiheuttava arseeni, jota on runsaasti maaperässä esimerkiksi Pirkanmaalla.

Suurempi haaste etenkin kunnille ovat pilaantuneet maa-alueet (PIMA). Nykyisin kunnat edistävät suunnitelmallisesti mm. entisten teollisuusalueiden uudelleenkäyttöä, millä vältetään luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa. Tällaisilla maa-alueilla voi kuitenkin esiintyä haitta-aineita, kuten haitallisia metalleja, PAH-yhdisteitä tai öljyjä. Maa-alueen mahdollinen pilaantuneisuus tuleekin selvittää aina, kun maankäyttö alueella muuttuu tai sille suunnitellaan rakennustyötä.

Yli 90 % nykyisin kunnostettavien PIMA-kohteiden riskinarvioinnista ja kunnostustavoitteista perustuu PIMA-asetuksen ohjearvoihin. Ohjearvojen hyödyntäminen terveysriskinarvioinnissa edellyttää, että niiden arvioija tuntee perusteet ohjearvojen määrittämiselle ja soveltaa niitä oikein. Usein näin ei valitettavasti ole, ja ohjearvoja sovelletaan liian suoraviivaisesti. Kuntien tulisi rohkeasti tehdä todellisiin terveysriskeihin perustuvia kunnostuksia PIMA-kohteissa. Tämä säästäisi paitsi resursseja, myös neitseellisiä luonnonvaroja.

Kunnissa tulisi jo kaavoituksen yhteydessä miettiä tarkemmin eri toimintojen sijoittelua. PIMA-kohteiden kunnostustarvetta pohtiessa tulisi tunnistaa, että joitakin riskejä voi hallita ilman yksityiskohtaista riskinarviointia, kun tuleva maankäyttömuoto ja siten mahdolliset altistumisreitit ovat selvillä. Esimerkiksi päällystettyjen pysäköintialueiden alle voidaan jättää korkeampia haitta-ainepitoisuuksia kuin leikkipaikaksi suunnitellulle alueelle.

Rakentamisen yhteydessä syntyy vuosittain noin 20-30 miljoonaa tonnia ylijäämämaa- ja kiviaineksia. Luontoarvojen, viihtyvyyden ja ekosysteemipalvelujen kannalta neitseellisten sora- ja hiekkavarojen käyttöä tulee pyrkiä korvaamaan kierrätetyillä maa-aineksilla. Samalla maa-ainesten kierron riskit ympäristölle ja terveydelle tulee tiedostaa. Ylijäämämaiden hyödyntämistä ollaan helpottamassa, ja valmisteilla oleva MASA-asetus määrittelee myös hyödynnettävien ainesten ympäristökel­poisuuskriteerit.

Kuntien toimet ovat keskeisiä maa-ainesten tehokkaammalle kierrolle. Kuntien tulisi toimillaan edesauttaa maa-ainesten kierrätystä, koordinoida maamassojen liikkumista eri infrahankkeiden välillä ja perustaa maa-aineksen kierrätysterminaaleja.

Maaperän vaikutus terveyteen (pdf)