Hormonaaliset haitta-aineet tai hormonihäiriköt ovat kemikaaleja, jotka vaikuttavat hormonijärjestelmän toimintaan ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia eläimissä ja ihmisissä. Aineiden vaikutukset ympäristöön ovat olleet tiedossa jo pitkään: esimerkit DDT:n ohentamista petolintujen munankuorista ja naarastuneista kalakannoista ovat monelle tuttuja. Nykyisin ollaan erityisen huolestuneita lääkejäämistä ja muista aineista, jotka päätyvät jätevesien mukana ympäristöön. Suomessa tulisi seurata nykyistä paremmin ympäristön kuormitusta näille aineille.
Hormonaalisten haitta-aineiden terveysriskit ihmisille on todennäköisesti aliarvioitu. Aineet on liitetty mm. lisääntyneeseen syöpäriskiin ja hedelmällisyyden alenemiseen. Hormonihäiriköiden vaikutukset näkyvät pitkän ajan kuluessa ja vasta seuraavissa sukupolvissa. Nykyisellään niiden riskejä arvioidaan aine kerrallaan, vaikka altistumme jatkuvasti moninaisille aineiden seoksille.
Sääntely hormonaalisten haitta-aineiden käytön vähentämiseksi on ollut hidasta. EU:ssa ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen aineiden kriteerien määrittelystä. Muissa pohjoismaissa tietoisuus aineiden haitoista on parempi. Suomessakin viranomaiset voisivat ottaa aktiivisemman roolin aineiden haittavaikutuksista tiedottamisesta - uuden teknologian mahdollisuudet, kuten mobiilisovellukset, voisivat olla hyvä tapa jakaa tietoa.
Kuluttajat tarvitsevat myös tietoa oikeuksistaan. Kuluttajalla on EU-lainsäädännön mukaan oikeus saada tietoa kulutustuotteissa käytetyistä, erityistä huolta aiheuttavista aineista, mutta tätä tiedonantovelvollisuutta eivät tunne sen paremmin kuluttajat kuin kauppiaat tai tuotteiden valmistajatkaan. Vaikka aineilta ei voi kokonaan välttyä, omilla arjen valinnoilla voi pienentää kemikaalikuormaansa.
Julkaisu liittyy tapahtumaan
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
