Ympäristödialogeja: Mistä mineraalit sähköistyvään yhteiskuntaan?

Vaikka sähköistyminen on merkittävä osa ilmastokriisin ratkaisua, metallien nopeasti kasvava kysyntä tuo mukanaan myös uusia haasteita niin luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle, ja ympäristön pilaantumisen pysäyttämiselle kuin globaalin eriarvoistumisen torjumiselle.

jannes-glas-87royqk4t6o-unsplash

Keskiviikkona 9.6. klo 16.30 – 18
Etänä, mahdollisesti osittain paikan päällä
Ilmoittaudu mukaan!

Energiajärjestelmämme on muuttumassa rajusti: olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan ja samalla fossiilitaloudesta mineraalitalouteen. Tulevaisuuden visiot täyttyvät sähköautoista sekä tuuli- ja aurinkovoimasta. Sähköllä ja akuilla toimiva yhteiskunta pyörii mineraalien varassa. Vaikka sähköistyminen on merkittävä osa ilmastokriisin ratkaisua, metallien nopeasti kasvava kysyntä tuo mukanaan myös uusia haasteita niin luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle, ja ympäristön pilaantumisen pysäyttämiselle kuin globaalin eriarvoistumisen torjumiselle.

Kehittyvä kiertotalous, metallien uusiokäyttö ja laitteiden valmistaminen kiertoon soveltuviksi tarjoavat monenlaisia ratkaisuja mineraalien kasvavan kysynnän edessä. Toistaiseksi maanpinnalla ei kuitenkaan ole tarpeeksi harvinaisia maametalleja sähköistymisen tarpeisiin. Ennen kuin uudet akut saadaan kiertoon, täytyy louhia paljon jo pelkästään autokannan sähköistämiseksi. Kasvava kaivostoiminta ja mineraalien erotteluprosessit aiheuttavat laajoja ympäristövahinkoja ja kuluttavat vesivaroja eri puolilla maailmaa. On sanottu, että sähköistyvässä yhteiskunnassa ulkoistamme kulutuksemme ympäristövaikutukset muille mantereille. Vaikka Kongo, Chile tai Kiina nousevat julkisuudessa esiin keskeisinä kaivosmaina, on Suomi monien mineraalien ykköstuottaja Euroopassa. Tuoreet malminetsintävaraukset eteläisen Suomen järvialueilla ovat nostattaneet keskustelua sähköistymisen ja luonnonsuojelun mahdollisista ristiriidoista. Pitäisikö meidän silti olla valmiita perustamaan mittava määrä kaivoksia lisää myös Suomeen, vaikka rikkaat esiintymät sijaitsevat tyypillisesti myös luontoarvoiltaan rikkailla alueilla?

Nykyisellä kulutustasollamme emme pysty elämään maapallon rajoissa sähköistyvässäkään yhteiskunnassa. Mullistuksia täytyy tapahtua myös energian ja materian kulutuksessamme.

Ympäristödialogissa kysymme:

  • Kuinka paljon mineraaleja tarvitsemme yhteiskuntiemme sähköistämiseksi? Kuinka isosta muutoksesta puhutaan verrattuna nykytilanteeseen? Riittävätkö metallit ja mineraalit?
  • Mistä metallit kaivetaan? Voiko metallien maantieteellinen esiintyvyys vaikuttaa geopoliittisiin valtasuhteisiin ja turvallisuuteen? Vaikka Suomeen perustettaisiin mittava määrä uusia kaivoksia, olisiko Suomen kaivosten louhintamäärillä vaikutusta paineeseen perustaa kaivoksia muille alueille?
  • Missä määrin kiertotalous on ratkaisu mineraalien kasvavan kysynnän äärellä? Kuinka pitkällä akkuteknologian kierrätettävyys on? Millaisia haasteita kierrätysasteen kasvattamiseksi on ratkaistava?
  • Millaisia uusia uusiutuvan energian ja akkuteknologian ratkaisuja on kehitteillä? Kuinka skaalattavia esimerkiksi Suomessa kehitettävät ympäristöystävällisemmät natriumakut ovat?
  • Pitäisikö sähköistyvässä yhteiskunnassa priorisoida mineraalien käyttöä? Mihin rajalliset metallit pitäisi käyttää?
  • Mitä reilu siirtymä ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittavat sähköistyvän maailman kontekstissa?

Mineraalitaloudesta keskustelevat Aalto-yliopiston metallurgian professori Ari Jokilaakso, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki sekä kansanedustaja Satu Hassi. Keskustelun fasilitoi nuorempi tutkija Anna Härri Lappeenrannan yliopistosta.

Tilaisuus on kaikille avoin ja saatavilla videotallenteena ja podcastina tilaisuuden jälkeen.

Lisätietoja:
Outi Silfverberg, outi.silfverberg(at)ymparistotiedonfoorumi.fi, 050 341 3265

Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista

    Liity sähköpostilistalle

    Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla YTF:n tulevista tapahtumista ja julkaisuista. Rekisteriseloste

    [contact-form-7 404 "Not Found"]