Mitä on ekologisesti kestävä metsänhoito, ja miten metsäsertifiointia voitaisiin kehittää niin, että se ottaisi paremmin huomioon ekologisen kestävyyden?
Keskiviikkona 10.11.2021 klo 16.30-18.00
Lauttasaaren kartanossa (Otavantie 10, Helsinki) sekä suorana etälähetyksenä
Suomi elää metsästä, mutta miten elää metsä, kun luonnon monimuotoisuus heikkenee, ilmastonmuutos tuo yhä äärevämpiä säitä ja paine puun käyttöön uusiutuvana materiaalina kasvaa? Metsäekosysteemin kantokyvyn rajoja ei tunneta, mutta se tiedetään, että metsien lajikirjo jatkaa kapenemistaan. Joka yhdeksäs Suomen lajeista on uhanalainen, ja lähes kolmannes uhanalaisista lajeistamme elää metsissä. Metsiemme luontotyypeistä jo kolme neljännestä on arvioitu uhanalaisiksi. Uhanalaistumista aiheuttaa metsien intensiivinen käyttö, jonka vuoksi lahopuu, vanhat järeät puut ja lehtipuut ovat vähentyneet.
Samaan aikaan huoli luontokadosta on herättänyt kansalaisten kiinnostuksen. Voisiko luontoa säästää myös ostopäätöksiä tehdessä? Kuluttajan apuna on lukuisia ympäristömerkkejä ja sertifikaatteja. Suomen talousmetsistä yli 92 % on PEFC-sertifioinnin piirissä, ja esimerkiksi rautakaupassa kuluttaja saa lähtökohtaisesti PEFC-sertifioitua puuta. PEFC-sertifioitua puuta markkinoidaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävänä valintana. Ekologisen kestävyyden kerrotaan tarkoittavan, että metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja lajien elinmahdollisuudet turvataan. PEFC-sertifioinnilla voi kattavuutensa vuoksi olla valtava myönteinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen. Kuitenkin metsälajiston ja metsien luontotyyppien uhanlaisuuskehitys on sertifioinnista huolimatta jatkunut. Keväällä 2021 Suomen ympäristökeskus ja ELY irtautuivat PEFC standardia päivittävästä työryhmästä, koska kokivat, etteivät sertifikaatin vaatimukset täyttäneet ekologisen kestävyyden kriteereitä ja ettei tutkimuksen ääntä kuultu sertifikaatin valmistelussa.
Tässä ympäristödialogissa pohdimme, mitä on ekologisesti kestävä metsänhoito ja miten metsäsertifiointia voitaisiin kehittää niin, että se ottaisi paremmin huomioon ekologisen kestävyyden.
Kysymme mm:
- Mitä on ekologisesti kestävä metsänhoito?
- Mitä lisävaatimuksia sertifikaatit tuovat puuntuotannon ekologiselle kestävyydelle verrattuna siihen, mitä metsälain puitteissa tehtäisiin muutenkin?
- Mitä pitäisi tehdä, että puuntuotannossa saavutettaisiin ekologisen kestävyyden taso, jossa metsälle luonteenomaiset elinympäristöt ja luontotyypit säilyvät ja lajien elinmahdollisuudet turvataan?
- Millaisia metsäsertifikaattien pitäisi olla, että ne parantaisivat ekologista kestävyyttä?
- Voiko ekologisesti kestävä metsätalous olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää?
- Millaista puuta rakentaja tai remontoija voi ostaa, jos tahtoo, että puun tuotannossa elinympäristöjen tilaa ei heikennetä?
- Jos metsänomistaja haluaa hoitaa metsäänsä ekologisesti kestävällä tavalla, mistä hän saa apua?
Keskustelemassa ovat tutkija, ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen (SYKE), Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen, johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapio Oy:stä sekä maaseutuyrittäjä Samuel Uusitalo (Ylä-Tihtarin tila). Keskustelun fasilitoi SYKE:n tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer, joka on metsä- ja ympäristöpolitiikan tutkijana perehtynyt luonnon monimuotoisuuden turvaamisen sekä metsien, alueiden ja luonnonvarojen hyödyntämisen yhdistämiseen.
Tilaisuus on kaikille avoin ja saatavilla videotallenteena ja podcastina tilaisuuden jälkeen.
Ympäristödialogeja on keskustelusarja, jota järjestävät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Koneen Säätiö sekä Ympäristötiedon foorumi.
Lisätietoja:
Marja Järvenpää, marja.jarvenpaa(at)ymparistotiedonfoorumi.fi, p. 050 355 6352
Kaisa Välimäki, kaisa.valimaki(at)ymparistotiedonfoorumi.fi, p. 040 742 0704
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
