Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveysuhista. Se koskettaa paitsi potilaita ja hoitohenkilökuntaa, myös ruoantuotantoa, lääketeollisuutta ja hankintaketjuja.
Keskiviikkona 28.4.2021 klo 16.30-18.00 etänä. Suora linkki etälähetykseen on tässä.
Antibioottiresistenssi, kyky vastustaa antibioottien vaikutusta, on ominaisuus, jota esiintyy bakteereilla luonnostaan. Ongelma siitä on tullut, kun yhä useammat bakteerit ovat hankkineet vastustuskyvyn antibiooteille mm. antibioottien väärinkäytön seurauksena eläimillä ja ihmisillä. Antibioottiresistenssin yleistymisen vuoksi lukuisien ihmisten ja eläinten tautien hoitaminen on vaikeutunut, kuolleisuus kasvanut ja terveydenhuollon kustannukset kohonneet. Yksin Euroopassa kuolee vuosittain noin 33 000 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tepsi. Hankalin tilanne tautia aiheuttavien bakteerien resistenssin kannalta on Aasiassa, jonne antibioottien tuotanto ja siihen liittyvät ympäristöongelmat ovat keskittyneet. Globaalisti antibiooteista suurin osa annetaan tuotantoeläimille ja tästä syystä antibioottien käytön vähentämistä erityisesti eläintuotannossa suositellaan laajalti. Antibioottien käytön rajoittaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise resistenssiongelmaa.
Ympäristödialogissa kysymme mm.:
- Miten antibioottiresistenssin leviämistä ja sen aiheuttamia vakavia terveysuhkia voidaan torjua?
- Mitkä ovat antibiooteille resistenttien mikrobien leviämisreitit ja miten niihin voidaan vaikuttaa?
- Mikä on eläintuotannon rooli resistenssiongelmassa? Miten antibioottien käyttöä eläintuotannossa pystytään globaalisti vähentämään?
- Antibioottien tuotanto on ulkoistettu kolmansiin maihin, missä tuotantoon liittyy ympäristöongelmia. Tulisiko antibioottien vastuullinen tuotanto/ympäristövaikutukset ottaa kriteeriksi julkisissa hankinnoissa?
- Millaisia vaikutuksia ympäristöön päätyneillä antibioottijäämillä voi olla?
Aiheesta keskustelevat infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta, Ruokaviraston ylitarkastaja, eläinlääketieteen lisensiaatti Saija Kalenius sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Muurinen, joka tutkii antibioottiresistenssiä ihmisen muovaamissa ympäristöissä. Keskustelun fasilitoi toimittaja ja kirjailija Salla Nazarenko, jonka kirja 'Miten käy ihmisen ilman antibiootteja?' julkaistaan keväällä.
Lisätietoja:
Marja Järvenpää
marja.jarvenpaa@ymparistotiedonfoorumi.fi, p. 050 355 6352
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
