Tutkimustiedon merkitys ei ratkaise päätöksenteon hetkellä, vaan jo valmistelussa. Tämä oli keskeinen oppi maaliskuussa järjestetyssä tutkijoiden politiikkakoulussa, jossa pureuduttiin siihen, miten politiikkaa tehdään käytännössä ja missä kohdissa tutkijat voivat siihen vaikuttaa.
Koulutus toteutettiin yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin säätiön sekä Kestävyysmurros-tohtoripilotti SusTran kanssa, ja se oli suunnattu väitöskirjatutkijoille.
Päätöksenteon prosessit näkyväksi
Politiikkakoulu jäsenteli sitä, miten päätöksenteko etenee EU:ssa, kansallisella tasolla ja kunnissa ja missä kohdissa tutkimustieto kytkeytyy tähän prosessiin.
Pääroolissa ei kuitenkaan ollut vain vaikuttaminen, vaan erityisesti päätöksenteon prosessien ymmärtäminen: miten asiat etenevät käytännössä, ketkä osallistuvat valmisteluun ja milloin tutkimustieto on aidosti merkityksellistä.
Keskeisiä havaintoja: vaikuttaminen tapahtuu valmistelussa
Koulutuksen keskeinen viesti oli, että tutkimustiedon vaikuttavuus rakentuu ennen kaikkea päätösten valmisteluvaiheessa. Päätöksenteko näyttäytyy prosessina, jossa ajoitus, vuorovaikutus ovat keskeisiä.
Osallistujat kuvasivat koulutuksen vahvistaneen ymmärrystä vaikuttamisen mahdollisuuksista ja madaltaneen kynnystä toimia:
“Tosi hienosti järjestetty kurssi, joka madalsi kynnystä olla yhteydessä päättäjiin. Aion osallistua nyt projekteihin, joiden avulla pyritään vaikuttamaan seuraavaan hallitusohjelmaan.”
Samalla koulutus tarjosi jäsennellyn kokonaiskuvan päätöksenteosta eri tasoilla:
“Tämä oli osallistujan näkökulmasta tehokkaasti käytettyä aikaa, toisin sanoen huolellisesti koostettu kokonaisuus.”
Päätöksenteon arki konkretisoitui
Koulutukseen sisältynyt vierailupäivä eduskunnassa ja ympäristöministeriössä toi esiin päätöksenteon käytännön ulottuvuuden. Keskusteluissa korostui, että tutkimustietoa hyödynnetään monin tavoin, mutta usein tilannekohtaisesti ja epämuodollisten kontaktien kautta.
Tutkijoilta toivotaan erityisesti selkeyttä, oikea-aikaisuutta sekä kykyä kytkeä oma tutkimus ajankohtaisiin politiikkakysymyksiin.
YTF:n rooli tieteen ja politiikan rajapinnassa
Politiikkakoulu on osa YTF:n työtä tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Koulutus tarjoaa tutkijoille välineitä tunnistaa vaikuttamisen paikkoja ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntijoina.
Kokonaisuus osoitti, että tarve tällaiselle koulutukselle on olemassa ja palautteesta saimme myös arvokkaita vinkkejä sen kehittämiseen. YTF jatkaa toimintamallin kehittämistä yhteistyössä kumppaneidensa kanssa, jotta yhä useampi tutkija saa valmiuksia toimia tehokkaasti tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa.
Koulutuksen toteutus ja puhujat
Politiikkakoulu toteutettiin kolmena verkkoluentona ja läsnäpäivänä Helsingissä.
Verkkoluennoilla kokonaisuutta jäsensivät professori Tapio Raunio sekä yliopistonlehtori Anni Jäntti Tampereen yliopistosta. Lisäksi mukana olivat kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (SDP), eduskunta-avustaja Annika Kuoppamäki (RKP) sekä tutkija Salla Mikkonen (Itä-Suomen yliopisto).
Läsnäpäivänä eduskunnassa keskusteltiin kansanedustaja Tiina Elon (Vihr.) ja luonnonvara- ja ympäristöpoliittisen asiantuntijan Pietari Pitzenin (Kok.) kanssa.
Ympäristöministeriössä päätöksenteon valmistelua ja tutkimustiedon käyttöä avasivat tutkimusjohtaja Laura Höijer, erityisasiantuntija Kirsi-Marja Lonkila, ympäristöneuvos Olli Ojala sekä lainsäädäntöneuvos Jussi Kauppila.
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
