Ympäristötiedon foorumi, Future Earth Suomi ja Helsingin yliopiston HENVI järjestivät 10.3. strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuuden ohjelmalle ”ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi”.
Strategisen tutkimuksen neuvoston nimeämien tutkimusohjelmien ensimmäiset haut avautuvat huhtikuussa. STN-hauissa painotetaan monitieteisten tutkimuskonsortioiden muodostamista sekä suunnitelmallista yhteistyötä tutkimustiedon hyödyntäjien kanssa.
Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda hankkeita valmistelevat tutkijat yhteen tutkimustiedon loppukäyttäjien kanssa. Käytännön haasteita vuorovaikutuksen suunnittelulle asettavat tieteen ja politiikan erilaiset aikajänteet, jotka eroavat toisistaan huomattavasti. Tieteellisesti kunnianhimoisen kysymyksenasettelun ja yhteiskunnallisen relevanssin välillä tasapainottelussa erilaiset rajapintaorganisaatiot voivat olla avuksi, kun kaivataan uusia ideoita vuorovaikutuksen painottamiseen uuden rahoitusinstrumentin vaatimalla tavalla.
Tilaisuuden puheenvuorot valottivat tiedon moninaisten hyödyntäjätahojen tarpeita ja toiveita STN-hankkeiden vuorovaikutukselle. Tilaisuudessa kuultiin Suomen Akatemian Tiina Petäsen alustus hakuprosessista sekä Helsingin yliopiston Leena Järven esimerkki onnistuneesta vuorovaikutusprosessista yliopiston ja kaupungin välillä. Tiedon asiakkaiden näkökulmia avattiin ministeriöiden, yritysten ja kuntien edustajien esitysten ja ryhmäkeskustelujen pohjalta.
Ympäristöministeriö lienee tärkeä loppukäyttäjätaho monelle ohjelman STN-hankkeelle. Pirkko Heikinheimo kertoi ympäristöministeriön näkevän yhteistyön STN-hankkeiden kanssa uutena ja innostavana mahdollisuutena. Kaikille uusi prosessi vaatii kuitenkin paneutumista, ja ministeriöstä toivotaankin hankkeilta sekä mahdollisimman aikaisia yhteydenottoja että konkreettisia ehdotuksia yhteistyötarjouksia. Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä kertoi kiertotalouden ajankohtaisista sääntelyprosesseista, sillä yhteiskunnallisen relevanssin takaamiseksi tutkimuksen on tärkeää linkittyä kansallisiin ja EU:n meneillään oleviin lainsäädäntöhankkeisiin.
Lotta Mattsson Kuntaliitosta esitteli kuntien laajaa toimintakenttää ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyen ja totesi, että suoria yhteyksiä kuntien ydintoimintoihin löytyy varmasti. Kiinnostuksesta huolimatta isompi ongelma voi olla löytää tarvittavat resurssit. Kunnat loppukäyttäjinä ovat moninainen ryhmä ja myös niiden sisällä kohdennettu vuorovaikutus toimii parhaiten – tutkimuksen viesti muokkautuu sen mukaan, onko kohderyhmänä poliitikko, virkamies vai kuntalainen.
Pilottien todettiin motivoivan kunta- ja aluetason toimijoiden lisäksi myös yrityksiä mukaan hankkeisiin. Yritysten näkemyksiä tutkimustiedon tarpeesta esitelleet Jouni Keronen Climate Leadership Councilista ja Janne Peljo Sitrasta korostivat, että on kriittistä hahmottaa toimia jo seuraavan 10 vuoden ajalle. Yritysten sykli on tutkimusta ja julkista sektoria nopeampi ja muutoksia tarvitaan jo nyt. Yritykset hyötyvät erityisesti investointiriskien ja muiden toimintahorisonttiin liittyvien ilmastonmuutokseen liittyvien riskien kartoittamisesta.
Tilaisuuden järjestivät Future Earth Suomi – globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea, Ympäristötiedon foorumi ja HENVI – Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja –opetuksen yksikkö.