Suomessa kuivuutta ei ole nostettu ilmastonmuutokseen sopeutumisen keskeiseksi teemaksi. On kuitenkin melko todennäköistä, että kuivien kausien määrä maassamme tulee kasvamaan ja niihin pitää alkaa varautumaan yhteiskunnan joka tasolla.
Millainen ongelma kuivuuden nyt ja tulevaisuudessa arvellaan olevan? Miten kuivuus vaikuttaa yhteiskuntaamme ja miten voimme varautua? Näitä kysymyksiä pohdittiin Ympäristötiedon foorumin järjestämässä toimittajawebinaarissa, jossa tarkasteltiin kuivuutta etenkin yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Tilaisuudessa kuultiin 4 asiantuntijapuheenvuoroa joiden keskeiset viestit olemme tiivistäneet tälle sivulle.
Tutustu tilaisuuden esityksiin täältä.
Tapahtuman viestit pähkinänkuoressa:
- Kuivuusjaksot tulevat Suomessa melko varmasti lisääntymään, vaikka ennusteet eivät ole yhtä selkeitä kuin lämpötilaennusteet ovat.
- Kuivuus vaikuttaa ja on vaikuttanut jo nyt monella tavoin.
- Ruuantuotannossa voidaan sopeutua monin keinoin. Viljeltävät kasvit, viljelytavat, sekä kastelu tarjoavat mahdollisuuksia
- Metsätaloudessa sopeutuminen kuivuuteen vaatii laajamittaisia muutoksia ajattelutavoissa
- Ennakkoon varautuminen on halvempaa kuin myöhään reagointi
- Ilmastonmuutoksen hillintään emme yksin voi vaikuttaa, mutta sopeutuminen on täysin omissa käsissämme.
Kuivuus ja ilmastonmuutosennusteet
Kuivuutta syntyy, kun sadannan määrä vähenee: pohjoisilla alueilla tähän liittyy myös talviolosuhteet eli lumen määrä ja sen sulamisajankohta. Jos vettä ei tule, kuivuus etenee maan pintakerroksista lopulta suuriin vesimuodostumiin ja pohjaveteen. Kuivuuden vaikutukset etenevät samassa järjestyksessä ruohikkopalovaroituksista, kasvistojen ja kaivojen kuivumiseen ja lopulta vedenoton vaikeuksiin.
Ilmastonmuutosennusteet eivät anna yksiselitteistä kuvaa sadannan määrän muutoksista tulevaisuudessa, vaan eri skenaarioiden ja mallien välillä on vaihtelua. Arvio on, että etenkin talviaikainen sadanta kasvaa, mutta toisaalta lumi sulaa aikaisemmin ja vedenkorkeuksien arvellaan kääntyvän laskuun aikaisemmin keväällä. Samalla kuivuusjaksojen määrä kasvaa ja sadanta tulee aikaisempaa useammin kuuroluonteisesti.
Suomessa on ollut jo merkittäviä kuivuuskausia.
Suomessa merkittäviä kuivuuskausia on ollut esimerkiksi vuosina 2002-03 ja 2018. Etenkin vuoden 2018 kuivuus aiheutti mittavat satotappiot ja kustannukset nousivat n. 400 miljoonaan euroon. 2002-03 kuivuus sijoittui talviaikaan ja vaikutti etenkin energiantuotantoon.
Suomen mittaushistorian pahin kuivuus koettiin 1939-42, jolloin esimerkiksi Saimaan vedenkorkeus jäi 1.30 metriä normaalia alemmaksi. Tämän kuivuuden vaikutuksia ei ole koskaan arvioitu.
Ruuantuotannossa kuivuuden vaikutukset näkyvät nopeasti.
Etenkin alkukesän kuivuus vähentää viljoista saatavaa satoa, koska se osuu satotason kannalta oleelliseen jyvänmuodostusvaiheeseen. Kuivuutta voi helpottaa esimerkiksi säätösalaojituksella tai suorakylvöllä. Maanviljelijälle selkeä varautumiskeino on vakuutuksen ottaminen.
Peltoviljelyssä kastelu parantaisi satotasoa, koska se helpottaisi lannoitteiden imeytymistä ja vähentäisi ravinteiden huuhtoutumista. Kastelulaitteet ovat iso investointi ja lähinnä käytössä esimerkiksi marjatiloilla.
Jotkin uudet viljelylajikkeet, kuten maissi, ovat kuivuuskestävämpiä, mutta toistaiseksi sadot ovat epävarmoja. Lämpötilojen noustessa Suomessa olisi mahdollisuus siirtyä viljelemään tuottoisampia lajikkeita, mutta ne vaativat kuitenkin myös enemmän vettä.
Metsätaloudessa ennakoidaan tulevaisuuden kuivuutta
Metsätaloudessa kuivuuden aiheuttamiin riskeihin joudutaan varautumaan hyvin pitkällä aikajänteellä. Nyt tehtävät valinnat ovat tietynlaista vedonlyöntiä tulevaisuuden olosuhteista. Jos kuivuusriskit toteutuvat, saattavat kosteutta varaavat suometsät olla parhaiten pärjääviä metsiä.
Laajemmassa mittakaavassa kuivuus aiheuttaa tarvetta pohtia monia asioita uusiksi. Metsätalouden täytyy uudistua niin koulutuksen, lainsäädännön, kun hyvin teknisten asioiden kuten puulajivalintojen ja jalostuksen suhteen. Nykyisen metsäpalstakohtaisen päätöksenteon lisäksi tulevaisuudessa voi olla tarpeen pohtia kokonaisten valuma-alueiden huomioonottamista metsiä koskevassa päätöksenteossa.
Kuivuus yksilön näkökulmasta
Tavallisen kansalaisen kohdalla kuivuus näkyy esimerkiksi nurmikoiden kellastumisena ja kaivojen kuivumisena. ELY-keskukset ja vesilaitokset voivat tarvittaessa antaa vedenkäyttösuosituksia, joita kannattaa noudattaa ja varoa veden turhaa käyttöä.
Globaalina ilmiönä kuivuus vaikuttaa esimerkiksi energian saatavuuteen ja ruuantuotannon määrään ja sitä kautta myös hyödykkeiden hintaan. Juomavesi ei suomesta tulevaisuudessakaan lopu, mutta luultavasti vaikutukset niin ekosysteemiin kuin yhteiskuntaamme ovat tulevaisuudessa laajemmat.
Kuivuuteen varautuminen kannattaa aloittaa nyt
Sopeutuminen ennakkoon on halvempaa kuin jälkikäteen reagointi. Siksi myös Suomessa on eri yhteiskunnan osa-alueilla alettava pohtimaan, miten kuivuuskausiin voidaan varautua. Kansallisia suuntaviivoja kuivuusriskien hallintaan laaditaan parhaillaan, mutta näiden tueksi tarvitaan ajattelutavan muutosta: kuivuutta voi olla tuhansien järvien maassakin.
Tilaisuuden esitykset
Ajankohtainen kuivuustilanne ja ilmastonmuutoksen vaikutus (video)
Katso powerpoint
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus
Juho.jakkila@syke.fi
Kuivuus siemensatokasveilla (video)
Katso powerpoint
Ryhmäpäällikkö, johtava tutkija Ari Rajala, Luonnonvarakeskus
ari.a.rajala@luke.fi
Suot, metsät ja kuivuus (video)
Katso powerpoint
Suometsätieteen professori, Annamari Lauren, Helsingin yliopisto
annamari.lauren@helsinki.fi
Kuivuus yhteiskunnallisena ilmiönä(video)
Katso powerpoint
Neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto, Maa ja metsätalousministeriö (ja Aalto-yliopisto)
lauri.ahopelto@gov.fi
Tietoa kuivuudesta
Lisätietoja
Kaisa Välimäki, koordinaattori, ympäristötiedon foorumi
kaisa.valimaki@ymparistotiedonfoorumi.fi
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
