Miltä näyttää kestävä arktinen tulevaisuus ja kuuluuko siihen Jäämeren rata? Keitä kuullaan ja ketkä päättävät pohjoisten luonnonvarojen käytöstä? Millaisia elinkeinoja näemme Lapissa tulevaisuudessa ja miten pidämme huolta herkästä arktisesta luonnosta? Ympäristödialogissa isoista kysymyksistä keskustelivat tutkija Mikko Jokinen Luonnonvarakeskuksesta, poromies Kirsti Kustula sekä Sodankylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Heikkinen. Keskustelua fasilitoi Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä.
Jäämerenradan avulla pohjoisin Suomi haluttaisiin yhdistää Tallinnan tunnelin kautta koko Eurooppaan. Rovaniemeltä Kirkkoniemelle linjattu ratavaihtoehto sisältää toisaalta merkittäviä tunnistettua riskejä Lapin luonnolle ja saamelaiskulttuurille. Vaikka ratahanke ei juuri nyt olekaan aktiivisesti päätöksenteon asialistalla, heijastelee aiheesta käyty keskustelu laajempaa yleiskuvaa siitä, millaisen arktisen tulevaisuuden Suomi haluaa rakentaa.
Rovaniemellä, Lapin yliopiston Arktikumissa käyty ympäristödialogi pureutui arktiseen tulevaisuuteen. Teeman kehyksenä toiminut Jäämeren rata -hanke nähtiin sekä elinkeinoja ja kestävämpiä liikkumismuotoja tukevana mahdollisuutena että herkän luonnon ja poronhoidon kohtaamana uhkana. Radan kestävyyden kannalta oleellisena nähtiin myös se, mitä rataa pitkin kuljetetaan. Ratahanke nosti esille myös kysymykset päätöksenteon osallistavuudesta - millaista päätösprosesseihin osallistuminen on ollut ennen ja onko jokin muuttunut?
Ekologisia, kulttuurisia ja taloudellisia teemoja heijastelivat myös laajemmin luonnonvarojen käyttöön, kuten kaivoksiin ja metsäteollisuuteen liittyvät kysymykset. Kenellä on oikeus ottaa luonnonvarat haltuunsa? Jos kaivamme uusiutumattomat luonnonvarat maasta, epäämmekö samalla ylisukupolviset oikeudet mineraaleihin ja toisaalta koskemattomaan luontoon? Millaisia vastuita ja reunaehtoja metsätaloudelle halutaan asettaa?
Yhtymäkohdan omissa tulevaisuudentoiveissaan keskustelijat löysivät matkailusta. Pohjoisesta halutaan kehittää yhdessä kohde kestävälle luksusmatkailulle, jolloin pienempi määrä ihmisiä voi tuoda alueelle enemmän tuloja ilman että luontoa kuormitetaan. Suomessa tehtävien poliittisten ja yhteiskunnallisten päätösten lisäksi arktiseen tulevaisuuteen vaikuttaa huomattavalla tavalla myös laajempi globaali kehitys. Riittääkö vauraita turisteja ja kulkeeko tavara, vai hiipuvatko matkailu- ja rahtivirrat tulevaisuudessa? Vaikka arktinen tulevaisuus on paljolti linkittynyt vaikeasti ennustettatiin globaaleihin muutoksiin, olemme me kaikki kuitenkin osaltamme vaikuttamassa siihen, miltä arktinen tulevaisuus näyttää.
Ympäristödialogeja-keskustelutilaisuuksissa etsitään ratkaisuja ajankohtaisiin ympäristöhaasteisiin vuoropuhelun avulla. Tutustu aiempien ympäristödialogien tallenteisiin täällä.
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista