Pandemian takana on ihminen – Kuuntele podcast

Valtaosa ihmisen uusista uhkaavista tartuntataudeista on eläimistä ihmisiin siirtyviä zoonooseja. Uhkaa ei kuitenkaan torjuta hävittämällä villieläimiä, vaan päinvastoin: monimuotoinen eliökunta suojaa ihmistä. Pandemioiden uhkaa pienennetään syömällä kasvispainotteisemmin, varjelemalla luonnon monimuotoisuutta ja hillitsemällä ilmastonmuutosta.

Neljä eri alojen tutkijaa keskustelivat toukokuun ympäristödialogissa uusien tartuntatautien synnystä, ihmisen ja ympäristön suhteesta sekä tuleviin pandemioihin varautumisesta. Keskustelemassa olivat uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen, immunologian professori Seppo Meri sekä vanhempi tutkija sosiologi Salla Sariola. Tilaisuuden fasilitoi evoluutiobiologi ja tietokirjailija Tuomas Aivelo.

Tai katso videotallenne täältä.

Matkustaminen, elinympäristöjen pirstoutuminen, ilmaston lämpeneminen ja tehotuotanto lisäävät pandemioiden riskiä

Koronan tapaista pandemiaa on osattu odottaa jo pidempään. WHO varoitti vuonna 2018, että on olemassa vakava maailmanlaajuisen pandemian riski. Suurin osa ihmisen uusista tartuntataudeista on zoonooseja, eli eläinten ja ihmisten välillä leviäviä tauteja. Vaikka ihmisen uudet taudit ovat lähtöisin eläimistä, on pandemioiden takana kuitenkin ihmisen oma toiminta.

Pandemian aiheuttanut koronavirus on tyypillinen eläimistä lähtöisin oleva virus. Usein tällaisia on lähtenyt liikkeelle alueilta, missä ihmisten ja eläinten väliset kontaktit ovat tiiviitä. Virus voi sopivissa olosuhteissa siirtyä suoraan eläimestä ihmiseen tai sitten ensin villieläimestä kotieläimeen ja edelleen ihmiseen. Koronapandemia muistuttaa aiempia pandemioita, kuten espanjantautia, ruttoa, isorokkoa ja tuberkuloosia, joka leviää tälläkin hetkellä. Aiemmin maailma on kuitenkin ollut pienempi ja epidemiat paikallisempia. Mannerten välisen liikkuvuuden myötä globaalin pandemian uhka on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin. Kukaan tutkijoista ei usko, että nykyistä koronapandemiaa olisi voitu estää, mutta tulevien estämiseksi voidaan tehdä paljon.

Metsien raivaus, kaivokset ja rakentaminen pirstovat elinympäristöjä. Elinympäristöjen kaventuessa eläimet joutuvat ahtaalle ja villieläimet ovat entistä enemmän tekemisissä ihmisten ja kotieläinten kanssa. Eläimet ovat elintilan kaventumisen vuoksi myös heikommassa kunnossa ja alttiimpia taudeille, totesi loisia pitkään tutkinut Tuomas Aivelo. Esimerkiksi Länsi-Afrikan ebolaepidemia tapahtui alueella, jossa oli kaikkein eniten metsätuhoja. Kun metsää kaadetaan, puissa asuvien hedelmälepakoiden elinpaikat häviävät, jolloin ne joutuvat siirtymään lähemmäksi ihmistä ja saattavat päätyä puihin, joiden katveessa ihmiset viettävät aikaa suojassa auringolta. Metsien hakkaaminen voi lisätä kontakteja luonnoneläimiin ja olla siten yksi tekijä epidemioiden taustalla.

Myös eläinten tehotuotanto ja siihen liittyvät suuret eläintiheydet mahdollistavat virusten tehokkaan leviämisen. ”Tehoeläintuotanto on zoonoosihautomo monella tapaa. Voimme pyrkiä estämään virusten siirtyminen villieläimistä tuotantoeläimiin. Mutta siirtymällä vähän enemmän kasvisruokaan voidaan estää infektiotauteja ja samalla parantaa yhteistä terveyttä muutenkin”, toteaa Tarja Sironen.  Seppo Meri sanoo olevansa samaa mieltä ja kertoo, että kasvisolut ovat siinä määrin erilaisia kuin eläinsolut, että niissä ei juurikaan kasva viruksia, bakteereita tai loisia, jotka tarttuisivat ihmisiin, mutta lihan suhteen tilanne on toinen. Salla Sariola korostaa, että on päivittäisiä valintoja, joilla ihminen voi vaikuttaa tuleviin pandemioihin ja ruoan tehotuotanto on yksi näistä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa tautiriskiimme, muistuttaa Tarja. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa taudinaiheuttajien isäntälajien, kuten puutiasten ja hyttysten, levinneisyyteen ja sitä kautta myös taudit pääsevät leviämään laajemmalle.

Pandemioita ehkäistään vaalimalla luontoa, vähentämällä ilmastopäästöjä ja syömällä kasviksia

Kaikki keskustelijat painottivat, että ihmisten toiminta ja käytös on ratkaiseva tekijä tautien leviämisessä. Uusien tartuntatautien riskiä voidaan torjua hillitsemällä ilmastonmuutosta, suojelemalla luontoa ja sen monimuotoisuutta ja syömällä kasvispainotteisemmin.

Ensi sijassa pitäisi välttää tilanteita, joissa taudinaiheuttajan siirtyminen eläimestä ihmiseen voi tapahtua, totesivat kaikki tutkijat. Siksi elinympäristöjen pirstoutumisen ja villieläinten elintilan kapenemisen ehkäisy on tautienkin hillinnän näkökulmasta aivan oleellista.

Kansalaisille tutkijat suosittelevat vahvassa yhteisymmärryksessä lihansyönnin vähentämistä, kasvisten kasvattamista ja käsien laittamista multaan.

Mikrobit ja monimuotoinen luonto suojaavat meitä tartuntataudeilta

Biodiversiteetin häviäminen aiheuttaa merkittävän riskin yhteiselle terveydellemme. Mitä monimuotoisempi eliökunta on, sitä paremmassa turvassa olemme. Tuomas kertoi, että punkkien levittämän borrelian kohdalla monimuotoinen luonto näyttäisi hillitsevän taudin aggressiivisuutta ja leviämistä. Borrelia leviää eri eläimissä eri tehokkuudella ja esimerkiksi metsämyyrä on borreliabakteerin näkökulmasta hyvä isäntä, kun taas moni muu eläin levittää tautia heikommin. Mitä suurempi kirjo tartunnalle alttiita eläimiä ympäristössä siis on, sitä heikommin tauti leviää.

Vaikka olemmekin pandemian keskellä, immunologi Seppo Meri haluaa silti muistuttaa, että luonnon mikrobeille altistuminen ja suoliston monimuotoinen bakteerikanta kehittää immuniteettia. Mitä enemmän etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa altistumme mikrobeille, sitä laajakirjoisemmaksi immuniteettimme muodostuu.

Biologinen muistijälki lapsuudesta suojaa ja voi hyvinkin olla, että joillain ihmisillä on luontaista immuniteettia koronavirustakin vastaan lapsuuden altistumisen vuoksi. Kaupungeissa luonnon monimuotisuus ja altistuminen luonnon mikrobeille on vähäisempää ja siten myös esimerkiksi allergioita on enemmän. ”Siedätyskyvyn ylläpito on tärkeää, oli se sitten mikrobiologista, immunologista, henkistä tai poliittista sietämistä. On aina hyvä vähän altistaa itseään ja lisätä toleranssia, elämä on helpompaa sitten," tiivisti Seppo.

Onko koronavirus demokraattinen?

Koronavirus ei katso säätyä tai varallisuutta, totesi Seppo. Virus leviää nyt etenkin rikkaissa länsimaissa ja moniin muihin tartuntatauteihin, kuten malariaan ja ebolaan, verrattuna koronavirus vaikuttaa demokraattiselta taudilta. Koronan kanssa näyttää nyt siltä, että isoimmat ongelmat ovat kehittyneissä maissa ja kaupungistuneilla alueilla. On konkretisoitunut kaupungistumisen ongelma infektiotautien kannalta, jatkaa Tarja.

Nyt Suomessa ollaan hyvin samantyyppisten kysymysten äärellä kuin ihmiset Afrikassa ovat olleet ebolan edessä, huomautti Tuomas. Molempien tautien hillitsemiseksi ihmiset joutuvat miettimään, miten kulttuurisia käytänteitä voidaan muuttaa ja kohtaamisia rajata. Tilanteet, joissa hautajaisia, juhlia ja töiden järjestämistä joudutaan miettimään uudelleen, muistuttavat paljon toisiaan.

Vaikka virus tarttuu valtioiden johtajiin ja koronan aiheuttamat oireet ovat samanlaisia eripuolilla maailmaa, ei meillä kuitenkaan ole jaettua koronakokemusta, muistuttaa Salla. Mahdollisuudet varautua virukseen ja hillitä sen leviämistä ovat eri ihmisille hyvin erilaisia ympäri maailmaa. Vanhemmilta peritty epigeneettinen ja sosioekonominen tausta, sosiaalinen tilanne, työpaikka, asuinalue, sen infrastrukruuri ja sanitaatiojärjestelmä sekä mahdollisuus päästä terveydenhuollon piiriin vaikuttavat todennäköisyyksiin sairastua ja mahdollisuuksiin selvitä taudista. Luokka lienee isoin yhdistävä tekijä koronan edessä.

Varautuaksemme tulevaan tarvitsemme tietoa zoonoosien synnystä, tautimekanismeista ja pandemian sosiaalisista vaikutuksista

Tutkijoiden mielessä on useita kysymyksiä, joihin pitäisi saada vastauksia tulevien pandemioiden ehkäisemiseksi. Zoonoosit ovat mielestäni suurin tautiuhka, mutta tietoa virusten tartuntareiteistä on yllättävän vähän, kertoi Tarja. Emme vielä tiedä koronankaan kohdalla tarkalleen, miten virus siirtyi lepakoista ihmisiin. Meidän pitäisi tunnistaa tarkemmin tilanteet ja olosuhteet, jotka vaikuttavat virusten hyppäämiseen eläimistä toisiin ja ihmiseen. Pitäisi ymmärtää, mitkä mikrobit kykenevät lajihyppäyksiin ja minkälaisissa olosuhteissa ja pysäyttää pandemiat alkuunsa.

Seppo kaipaisi tietoa etenkin mikrobien, virusten, bakteerien ja parasiittien virulenssimekanismeista: Mitä tarvitaan, jotta virus saa aikaan ihmiselle taudin? Rokotteen kehittämisen kannalta on oleellista tietää, mikä viruksen pinnalla olevien molekyylien vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa saa aikaan sen, että virus pystyy väistämään immuunipuolustuksen. 

Eurooppa on nyt ensimmäistä kertaa elämämme aikana epikeskus. Sallan mukaan yhteiskuntatieteiden ja ihmistieteiden tehtävänä on selvittää mm.: Miten ihmiset reagoivat karanteenissa? Mitä tällä hetkellä tapahtuu perheissä? Miten tilanne vaikuttaa kotiväkivaltaan ja alkoholinkäyttöön? Millaiset terveydenhoitojärjestelmät pystyvät reagoimaan tilanteeseen parhaiten? Entä mitkä poliittiset reagointitavat toimivat? Oleellista on myös tunnistaa ideologioita, jotka kytkeytyvät virukseen, miten tilanne lisää rasismia ja vaikeuttaa joidenkin ihmisryhmien olemassaoloa ja miten näitä negatiivisia vaikutuksia voidaan ehkäistä.

Kaiken kaikkiaan tieteiden välinen keskustelu ja yhteinen ymmärryksen muodostaminen on erittäin tarpeellista, jotta pystymme muuttamaan elintapojamme ja järjestelmiämme niin, että olemme valmiita torjumaan tulevia pandemioita.

Tiivistelmän keskustelusta ovat kirjoittaneet Ympäristötiedon foorumin työntekijät Outi Silfverberg ja Marja Järvenpää.

Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista

Liity sähköpostilistalle

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla YTF:n tulevista tapahtumista ja julkaisuista. Rekisteriseloste

[contact-form-7 404 "Not Found"]