Metsien jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry, WWF Suomi ja Ympäristötiedon foorumi järjestivät Ratkaisuja metsätalouden vesistövaikutuksiin -tapahtuman 27.9.2022. Tilaisuudessa kuultiin tutkijapuheenvuoroja , nostettiin esiin käytännön toimijoiden keinoja vesistövaikutusten vähentämiseen ja julkaistiin Metsälaskuri, jolla metsänomistajat voivat itse arvioida erilaisten metsänkäsittelytapojen taloudellisia ja vesistövaikutuksia omassa metsässä.
Tilaisuuteen Tieteiden talolle Helsinkiin ja etäyhteyden ääreen oli kokoontunut satapäinen yleisö. Yhdessä tutkijoiden, metsänomistajien ja käytännön toimijoiden kanssa pohdimme millaisin keinoin metsätalouden vesistövaikutuksia voisi vähentää. Kävi ilmi, että monia ratkaisuja on olemassa ja metsänomistajilla on yleinen halu suojella vesistöjä. Nyt on vain tartuttava toimeen!
Tilaisuuden materiaalit
- Katso tapahtuman tallenne YouTubessa
- Tilaisuuden esitykset Silvan verkkosivuilla
- Vesistölaskuri
Miten metsätalouden vesistövaikutuksia voidaan vähentää? Tutkijoiden ja toimijoiden viestejä tiivistettynä.
Oikea aika toimia on nyt. Mitä pidempään odotamme, sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi luonnon heikentyneen tilan korjaaminen tulee.
Metsätalouden vesistövaikutuksia voidaan vähentää erilaisin keinoin
- Uuden tutkimustiedon perusteella turvemaiden ojituksen pitkäaikaispäästöt ovat suurempia kuin aikaisemmin ajateltiin.
- Syynä saattaa olla ojitettujen turvemaiden kuivuminen metsien kasvaessa ja turpeen hajoaminen.
- Metsätalouden vesistövaikutuksia voidaan vähentää erilaisilla vettä pidättävillä ratkaisuilla, kuten laskeutusaltailla yms. Pidättävistä ratkaisuista tehokkaimpia ovat luonnontilaiset tai ennallistetut suot.
- Tehokkain tapa suojella vesistöjä on ravinteiden karkaamisen estäminen. Jatkuva kasvatus vähentää ravinnepäästöjä vesiin etenkin ojitetuilla soilla ja alavilla kangasmailla.
- Ravinteiden karkaamista voidaan vähentää pintapadotuksella etenkin syöpyvissä ojissa ja puroissa. Ojasyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, 50–70 cm on maltillinen ratkaisu.
Metsäomistajalle on tarjolla tukea
- Metsänomistajat ovat merkityksellisessä asemassa. Heillä on päätösvalta omissa metsissä ja siten mahdollisuus vaikuttaa myös vesistönsuojeluun.
- Metsälaskuri tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden tarkastella, millaisia vesistö-, ilmasto- ja talousvaikutuksia erilaisilla metsänkäsittelytavoilla voisi omassa metsässä olla.
- Tukea saa myös metsähoidon suosituksista. Jatkuvasti päivittyviin suosituksiin on koottu tutkittuun tietoon pohjautuvaa ohjeistusta myös vesistöjen suojelun näkökulmasta.
- Lisäksi erilaiset hankkeet tarjoavat metsänomistajille apua omien metsien vesistövaikutusten vähentämiseen. Esim: WWF:n metsälähde -hanke.
Päätöksentekijät ovat tärkeässä roolissa
- Valtionrahoituksen kasvattaminen on vesistöjen suojelun kannalta tärkeää. Esimerkiksi vesiensuojelun tehostamisohjelman jatkorahoitus seuraavalle hallituskaudelle on varmistettava.
- Vesiensuojelutoimenpiteitä pitää priorisoida. Heikkotehoisia tai haitallisia toimenpiteitä ei tule hyväksyä vesiensuojelutoimenpiteiksi.
Tilaisuudessa puhuivat:
Itämeripaneelin puheenjohtaja, erikoistutkija Seppo Knuuttila (SYKE), johtava tutkija Mika Nieminen, (LUKE), toiminnanjohtaja Annukka Valkeapää (Silva ry), toimitusjohtaja Aleksi Vihonen (Arvometsä Oy), johtava metsäasiantuntija Mai Suominen (WWF Suomi), johtava asiantuntija Kati Kontinen (Tapio), Dennis Hamro-Drotz (Nefco), metsänomistaja Ilona Hankonen,
elinkeinopäällikkö Mika Salmi (Metsäkeskus) ja kenttäpäällikkö Hannu Ripatti (MTK).
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
