Soil at Risk -symposium 30.6.2021 kokosi monipuolisesti yhteen kansainvälistä tutkimusta ja käytännön tietoa maaperän suojelemisesta. Symposium kutsui tutkijat, viljelijät, yritykset ja päätöksentekijät vastaamaan yhdessä elintärkeään kysymykseen: Miten turvaamme hyvinvoivan maaperän tuleville sukupolville?
Maaperä ylläpitää elämää planeetallamme. Se tarjoaa meille ruoan ja puhtaan veden. Hyvinvoiva maaperä kuhisee monimuotoisuutta: neljännes maapallon lajeista elää maanpinnan alla. Maaperä on myös suuri hiilivarasto, joka hillitsee ilmastonmuutosta.
Nykyinen tapamme käyttää maata uhkaa tehdä maaperästä kelvottoman viljelyyn seuraavien 60 vuoden aikana. Olemme vaarassa menettää kaiken elämän perustan.
Soil at risk -symposiossa uppouduttiin siihen, mikä maaperää uhkaa, mitä seurauksia tällä on ja miten hyvinvoiva, tuottava maa voidaan turvata tuleville sukupolville.
Maaperän merkitystä ruoan tuotannossa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden kehtona avasivat kansainväliset ja kotimaiset alan huippututkijat. Puhujiin lukeutuvat ekologian professori Matthias C. Rillig Berliinin yliopistosta, professori Anna-Liisa Laine Zurichin yliopistosta, yliopistotutkija Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta, professori Franciska de Vries Amsterdamin yliopistosta, Ranskan maataloustutkimuskeskus INRAE:n varajohtaja Jean Francois Soussana sekä tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.
De Vries on uppoutunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maaperän eliöyhteisöihin ja niiden toimintaan. Viime vuosina hän on tutkinut etenkin kasvien ja maaperämikrobien vuorovaikutusta. Esityksessään hän valotti, kuinka suuri merkitys kasvien ja mikrobien vuorovaikutuksella on maaperän hiilen varastoinnissa, typen kierrossa ja siinä, kuinka kasvit reagoivat ilmastonmuutokseen.
Matthias Rillig käsitteli puheessaan globaalien ympäristömuutosten yhteisvaikutuksia maaperään. Maaperää uhkaavat lukuisat ihmisen aiheuttamat muutokset ympäristössä, ja alamme vasta pikkuhiljaa ymmärtämään, millaisia niiden yhteisvaikutukset maaperässä voivat olla. Rillig painotti, että maaperää ja sen ekosysteemejä ei voi rasittaa liian monilla häiriötekijöitä, sillä seurauksena voi olla maaperän biodiversiteetin ja maaperän toimintojen heikkeneminen.
Anna-Liisa Laineen ja Jussi Heinonsalon esityksessä käsiteltiin biodiversiteetin merkityksestä ekosysteemien toiminnalle. Anna-Liisa Laine kertoi, että luonnon monimuotoisuus suojelee kasviyhteisöjä mm. taudeilta ja kuivuudelta. Pelloilta monimuotoisuus puuttuu, ja viljelykasvit ovat varsin herkkiä kuivuuden ja tautien kaltaisille stressitekijöille. Kokeissaan Laine tutkimusryhmineen selvittää, voiko kasviyhteisön monimuotoisuus pellolla pienentää viljelykasvien sairastumisriskiä ja tehostaa hiilen sitoutumista maaperään.
Jean-Francois Soussana ja Jari Liski puolestaan valottivat puheenvuoroissaan, mitä nykytutkimus kertoo maaperän hiilensidonnasta ja sen mittaamisesta.
Päivän päätti paneelikeskustelu, jossa tutkijat, päättäjät, yritysmaailman edustajat ja viljelijät etsivät yhdessä ratkaisuja hyvinvoivan maaperän turvaamiseksi tuleville sukupolville.
Symposiumin järjestivät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Baltic Sea Action Group ja Ympäristötiedon foorumi.
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
