Lokakuun ympäristödialogissa kysyttiin, mitä ekologinen jälleenrakennus käytännössä tarkoittaa työn kannalta. Ekologinen murroksen myötä saastuttavaa työtä häviää, työ muuttuu ja uusia kestävämpiä aloja syntyy. Ekologinen jälleenrakennus on kaikkien keskustelijoiden mielestä sodan jälkeiseen aikaan verrattava haaste.
Työn murroksesta keskustelivat pääministerin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi, historian ja poliittisen talouden tutkija Tero Toivanen sekä SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka. Keskustelun moderoi toimittaja Jenni Frilander, YLE.
Tai katso videotallenne alta:
Vuoden 2020 koronakriisin aikana olemme kuulleet isojen metsä- ja energia-alan yhtiöiden suunnitelmista lakkauttaa tehtaitaan Suomessa. Uutiset ovat pelästyttäneet ja aiheuttaneet paljon huolta työpaikkojen katoamisesta pahan taloudellisen kriisin keskellä. Työ on murroksessa myös ekologisen kriisin vuoksi. Jos ekologisen, päästöttömän ja luonnonvarojen käyttöä hillitsevän yhteiskunnan rakentaminen otetaan tosissaan, tarkoittaa se väistämättä sitä, että osa nykyisestä ympäristölle haitallisesta työstä katoaa. Jotta työtä ja toimeentuloa on eri puolilla Suomea riittämiin myös tulevaisuudessa, pitää työn muutosta ja tarvittavia tukitoimia pohtia kokonaisvaltaisesti.
Keskustelussa todettiin, että ilmastokriisin vaatima siirtymä on iso ruuantuotannossa, liikenteessä ja kaikilla teollisuuden sektoreilla. Hallitun siirtymän toteuttaminen vaatii kriittistä ennakointia ja isoja panostuksia siirtymän suunnitteluun niin teollisuuden aloilta kuin valtiolta. Keskustelijoiden mukaan ensisijaista on ottaa töiden tekijät mukaan muutokseen ja huolehtia oikeudenmukaisesta siirtymästä. Keskustelussa todettiin, että toistaiseksi töiden tekijät eivät ole kunnolla mukana.
Tilaisuudessa kysyimme mm.:
- Onko elvytystyön yhteydessä mahdollisuus rakentaa uusia ekologisempia rakenteita työlle ja tuotannolle?
- Mitä eri teollisuuden aloille, työlle ja taloudelle tarkoittaa, jos "do no harm" -periaate otettaisiin todelliseksi lähtökohdaksi eikä enää tuettaisi ympäristölle haitallista toimintaa?
- Millaista työtä tulevaisuudessa tehdään ja millainen työ häviää?
- Miten siirtymää ja sopeutumista pitäisi tukea eri puolilla Suomea?
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Koneen Säätiö ja Ympäristötiedon foorumi.
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista