Helsinki on päättänyt sulkea Hanasaaren voimalan vuoteen 2024 mennessä ja luopua fossiilisista polttoaineista. Niillä tuotettu energiamäärä korvataan uusiutuvalla energialla tai vähentämällä energiankulutusta. Päätös tarkoittaa siirtymistä hajautetumpaan energiantuotantojärjestelmään, jossa helsinkiläiset muuttuvat energiankuluttajista energiantuottajiksi ja energiapäättäjiksi.
Ympäristötiedon foorumin julkaisussa esitellään keinoja edessä olevaan kuluttajien energiakäänteeseen erityisesti kaupungin näkökulmasta: miten kaupunki voi tukea ja ohjata kuluttajia lisäämään energian omatuotantoa ja vähentämään energiankulutusta? Tekniset ratkaisut ovat usein jo olemassa, mutta sosiaalisia ja taloudellisia innovaatioita tarvitaan niiden käyttöön ottamiseksi.
Tuore Pariisin ilmastosopimus asettaa rajat, joiden mukaan koko Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2050. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa ilmaston kannalta nykyistä paremmat energiavalinnat kaupunkilaisille ja yrityksille. Esitellyt keinot ovat suurelta osin käyttökelpoisia myös muille Suomen kaupungeille.
Kaupunki voi edistää energian omatuotantoa ja lisätä energiatehokkuutta monin tavoin. Se voi edellyttää maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa kansallisia säännöksiä tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia. Aurinkoenergia voidaan vapauttaa toimenpideluvan piiristä, kuten Helsingissä on jo tehty. Kaupunki voi myös toteuttaa uusiutuvan energian hankkeita julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa. Uudet ratkaisut leviävät tehokkaasti paikallisten, onnistuneiden kokeilujen avulla.
Suuri osa kaupunkilaisista asuu vanhoissa kerrostaloissa, joissa on merkittävä potentiaali energiatehokkuuden parantamiseen. Neuvontaa taloyhtiöille tulee parantaa esimerkiksi perustamalla kaupungin hissineuvonnan kaltainen energiaremonttien neuvontapalvelu. Kaupunki voi kannustaa energiatehokkaampiin peruskorjauksiin vuokranalennuksin tai lisärakentamisoikeutta tarjoamalla. Aurinkosähköinvestointien tekemistä taloyhtiöissä tulisi helpottaa. Työkaluja tähän voisi tarjota ns. virtuaalimittarointi, joka yhdistäisi asuntokohtaisten sähkömittareiden ja aurinkosähkömittarin mittausdatan laskennallisesti digitaalisessa pilvipalvelussa. Myös suoraa tukea niin taloyhtiöiden kuin kuluttajien investointeihin tulisi harkita.
Lataa Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 7/2016 (pdf):
HELSINKILÄISTEN ENERGIAKÄÄNNE – Kuinka energiankuluttajat muuttuvat energiapäättäjiksi?
Julkaisut-sivulle: Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta -sarja
Julkaisu on koostettu Ympäristötiedon foorumin ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen 5.10.2016 järjestämän tilaisuuden pohjalta. Tilaisuuden materiaalit
Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki / Lauri Mannermaa