Melu on jo laajasti tunnustettu ympäristö- ja terveysongelma. Suomessa ympäristömelu on ilman pienhiukkasten jälkeen suurin ympäristön terveyshaitta. Ympäristömelulle altistuu yhä useampi, sillä yhä useammat asuvat meluisilla kaupunkimaisilla alueilla.
Valosaaste on tuoreempi terveys- ja ympäristöuhka, eikä sen aiheuttamien terveyshaittojen kirjoa vielä pystytä arvioimaan täysin luotettavasti. Viimeaikaisissa tutkimuksissa yöaikainen keinovalolle altistuminen on liitetty moniin terveyshaittoihin, kuten syöpiin, unihäiriöihin, diabetekseen ja ylipainoon. Valosaasteen tiedetään häiritsevän eliöiden käyttäytymistä ja elintoimintoja, mutta laajempia vaikutuksia ekosysteemeihin ei vielä tunneta.
Parempi ääni- ja valoympäristö ei synny itsestään. Melun ja valon haittojen vähentäminen vaatii hyvää suunnittelua, ohjeita ja sääntelyä, mutta ennen muuta asenteiden muutosta.
Melua ja valosaastetta voidaan monissa tapauksissa torjua samoilla keinoilla. Esimerkiksi ajonopeuksien pienentäminen tarjoaa monivaikutteisen keinon, joka vähentää meluhaittoja, lisää turvallisuutta ja vähentää tarvetta laajamittaiseen valaistukseen.
Melua ja valosaastetta ei tulisi nähdä suunnittelussa yksittäisinä ongelmina, vaan osana laajempaa elinympäristön kokonaisuutta. Yksittäisillä ratkaisuilla voidaan lievittää ongelmia paikallisesti,
mutta niillä ei pystytä puuttumaan tehokkaasti ongelmien syntyyn.
Kohti parempaa arkiympäristöä: melun ja valosaasteen vaikutukset ja torjuntakeinot (pdf)
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
