Sotilastoiminta ja maanpuolustus aiheuttavat merkittävän osan päästöistä sekä globaalisti että Suomessa, mutta mahdollisuudesta puuttua sotilastoiminnan päästöihin on puhuttu vähän.
Keskiviikkona 10.3.2021 klo 16.30 - 18
Tässä linkki suoraan videolähetykseen. Ilmoittaudu alla olevasta linkistä mukaan, niin saat osallistumisohjeet.
Sotilastoiminnan ilmastovaikutukset ovat valtavat, mutta asia on jäänyt vähälle huomiolle eikä yhteiskunnallista keskustelua maanpuoluestuksen ja sotilastoiminnan päästöistä ole juuri käyty. Kaikkiaan sotilastoiminnan on arvioitu aiheuttavan noin kuusi prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi siviili-ilmailusta. Huomattavista päästöistä huolimatta, Kioton pöytäkirjassa sotilastoiminnan päästöt jätettiin pois päästötavoitteita asetettaessa. Pariisin sopimuksessa sotilastoiminnan päästöjen huomioiminen riippuu kunkin maan omasta päätöksestä.
Maanpuolustuksen hankintaprosessien ytimessä on suorituskyky eikä hiilijalanjälkilaskentaa ole toistaiseksi nähty oleelliseksi osaksi sotateollisuutta. Pitkien hankintaprosessien ja kalliiden hankintojen vuoksi niiden elinkaaret pyritään pitämään pitkinä, mikä osaltaan sitoo maanpuolustusta tiettyihin teknologioihin ja polttoaineisiin. Varsinaisen maanpuolustustoiminnan ulkopuolella puolustusministeriön hallinnonala on pyrkinyt tekemään useita päästövähennystoimia.
Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan Suomessa puolustusministeriön hallinnonala aiheuttaa valtion hallinnonaloista eniten kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä ilmastopäästöt koostuvat monista eri lähteistä, tukikohtien ylläpidosta sotatuote- ja maanpuolustustarvikehankintoihin. Maanpuolustuksen hankintojen ympäristövaikutusten arviointi on erityisen haastavaa, sillä hankinnat liittyvät keskeisesti Suomen puolustusstrategian toimeenpanoon ja ovat usein salaisia.
Aihe on varsin ajankohtainen, sillä hallitus päättää uusien hävittäjien hankinnasta lähiaikoina. Kyseessä on toteutuessaan Suomen historian kallein ostos. Hävittäjien koulutuslentoihin käytetystä polttoaineesta syntyy myös huomattavia päästöjä, jotka voivat näkyä Suomen kokonaispäästöissä.
Tilaisuudessa haluamme ymmärtää:
- Minkälainen on nykytilanne liittyen maanpuolustuksen hankintoihin; käytetäänkö hankinnoissa ympäristömittareita? Millaisia esteitä ympäristömittareiden käytölle saattaa olla?
- Voidaanko maanpuolustuksen hankintojen ilmastovaikutuksiin vaikuttaa? Kun puolustushankintojen ytimessä on suorituskyky, onko ympäristövaikutuksilla painoarvoa?
- Mikä on maanpuolustuksen rooli ilmastotyössä ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä? Keiden toimijoiden pitäisi olla mukana kehittämässä ymmärrystä tästä roolista?
- Mitä näkyy horisontissa: Onko kehitteillä ”vihreämpää” maanpuolustus- ja sotateknologiaa? Millaista keskustelua kansainvälisesti käydään?
- Miten Suomi voi vaikuttaa kysymyksessä kansainvälisesti?
Keskustelemassa ovat kansanedustaja Erkki Tuomioja, puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön johtaja Sara Kajander sekä kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Keskustelun fasilitoi SaferGlobe -ajatushautomon toiminnanjohtaja Maria Mekri.
Tutustu keskustelun taustaksi:
- Suomen ympäristökeskuksen raportti: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö
- Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu: Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa - lainsäädäntö ja mittaaminen.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Koneen Säätiö ja Ympäristötiedon foorumi. Riippumaton rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo SaferGlobe on tilaisuudessa vierasjärjestäjänä.
Lisätietoja:
Outi Silfverberg
outi.silfverberg(at)ymparistotiedonfoorumi.fi, puh. 050 341 3265
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
