Kuuntele keskustelu podcastina:
Aika: Tiistai 13.2.2018 klo 16.30-18.00 Paikka: Nessling Nest, Fredrikinkatu 20 A 10, Helsinki
Luonnonvarojen käyttö ja ympäristönsuojelun tavoitteet ovat usein ristiriidassa keskenään, mutta molemmat näkökulmat ovat läsnä ympäristöön liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa. Sekä luonnonvarojen hyödyntämistä että ympäristönsuojelua puolustavat tahot pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin - eli lobbaamaan heitä - kunnissa, virkamiestasolla, valtion päätöksenteossa ja EU:ssa, jonka ympäristösäätely koskee myös Suomea.
Ympäristönsuojelun puolesta lobbaavat useimmiten tiettyjen alojen tutkijat ja luontojärjestöt, joiden resurssit vaikuttamiseen eroavat suuresti esimeriksi isojen teollisuudenalojen etujärjestöjen vaikuttamisbudjeteista. Resurssien ohella eri toimijoiden vaikuttamisen aikajänne ja maantieteellinen perspektiivi on erilainen: luonnonvarojen käyttöä edustavan vaikuttajan fokuksessa on lähitulevaisuuden usein kansalliset tavoitteet (kuten työllisyys, talouskasvu) kun taas ympäristönsuojelun tavoitteet ovat usein globaaleja ja ylisukupolvisia (kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen).
Lobbaamisella on kansalaisten silmissä huono maine, ja usein sitä pidetään ympäristölle haitallisena, salattuna vaikuttamisena. Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ja lobbareiden tarkempaa valvontaa on perätty Suomessakin, muun muassa keskustelemalla lobbausrekisterin tarpeellisuudesta. Toisaalta on kritisoitu poliittisten päättäjien tai virkamiesten siirtymisiä lobbariksi, niin kutsuttua pyöröovi-ilmiötä, mahdollista hyvä veli –verkostoa poliittisessa päätöksenteossa ja kaksoisrooleja, joita päätöksentekijöillä tai lobbareilla voi olla.
- Kärsiikö ympäristönsuojelu lobbauksesta ja pitäisikö lobbausta säädellä/valvoa tarkemmin Suomessakin?
- Miten päätöksentekijä erottaa eri toimijoiden motiiveja ja miten tämä näkyy päätöksenteossa ja päättäjän arvovalinnoissa?
- Miten ympäristönsuojelun näkökulmia edustavat lobbarit ovat organisoituneet? Kuinka he voivat vastata lobbausta kohtaan esitettyyn kritiikkiin?
- Miten tieteeseen pohjautuva ympäristötieto saataisiin paremmin mukaan päätöksentekoon?
Keskustelemassa ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, pääsihteeri Liisa Rohweder WWF Suomesta, tutkimusjohtaja Mika Skippari Tampereen yliopistosta sekä metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä. Keskustelua fasilitoi Helsingin Sanomien uutispäällikkö Tuomas Peltomäki.
Huomioithan, että tapahtumaan on rajallinen määrä paikkoja!
Lue keskustelun pohjaksi laadittu blogikirjoitus:
MINÄ VÄITÄN: LOBBAAMINEN TARVITSEE LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ
Lue kooste tilaisuudesta:
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
