Ympäristötiedon foorumin fasilitoima tiedesparraus tarjosi lainvalmistelun tueksi tutkimukseen perustuvia näkökulmia velvoitteen soveltamisvaihtoehdoista, ekologisesta kompensaatiosta sekä sääntelyn vaikutuksista. Tuore yhteenvetoraportti kokoaa tiedesparrauksen ydinviestit yksiin kansiin.
Euroopan unionin ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaat ennallistamaan heikentyneitä ekosysteemejä ja ehkäisemään ennallistettujen sekä hyvässä tilassa olevien luontotyyppien merkittävää heikentymistä. Suomessa valmistellaan asetuksen kansallista toimeenpanoa ja sitä täydentävää lainsäädäntöä. Yksi ratkaistavista kysymyksistä on, miten heikentämättömyysvelvoite kytketään nykyisiin lupa- ja suunnittelumenettelyihin. Lisäksi arvioidaan, voidaanko Suomen käyttöön ottama joustomahdollisuus toteuttaa ekologisena kompensaation avulla.
Tietotukea valmistelutyöhön
Ympäristötiedon foorumi järjesti 14. elokuuta 2026 tiedesparrauksen, jossa tutkijat ja virkakunta kokoontuivat yhteen pohtimaan ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoitteen toteuttamisvaihtoehtoja kansallisessa lainsäädännössä. Tilaisuus toteutettiin yhteistyönä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
“Lainsäädäntötyöryhmän jäsenet totesivat, että tiedesparraus toi uusia näkökulmia, jotka vaikuttavat valmisteluun. Paikan päällä käyty keskustelu auttoi ymmärtämään ja jäsentämään tietoa tavalla, johon pelkät kirjalliset aineistot eivät yllä”, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Iris Mäntylä.
Vaakakupeissa kattavuus ja toteuttamiskelpoisuus
Tutkijat vertailivat eri tapoja soveltaa heikentämättömyysvelvoitetta hankkeita ja suunnitelmia koskevassa viranomaispäätöksenteossa.
Hankkeiden osalta tasapainoisimpana pidettiin mallia, jossa velvoite koskisi YVA-hankkeita sekä sellaisia lupia, joissa luonnonarvoja jo selvitetään. Suunnitelmien kohdalla olennaisena pidettiin sitä, kuinka paljon ne käytännössä ohjaavat alueiden käyttöä, ei vain sitä, ovatko ne muodollisesti oikeusvaikutteisia. Epävarmuutta liittyi etenkin soveltamisalan rajaamiseen, eri menettelyissä tarvittavan luontotiedon määrittelyyn sekä siihen, miten sääntelystä tehdään riittävän kattavaa mutta samalla hallinnollisesti kohtuullista.
Kompensaatio lisää joustavuutta, mutta hyödyt näkyvät viiveellä
Ekologisen kompensaation mahdollisuuksia heikentämättömyysvelvoitteen joustomekanismina tarkasteltiin useista näkökulmista. Kompensaatiomahdollisuuden katsottiin lisäävän hankesuunnittelun joustavuutta ja täten voivan parantaa sääntelyn hyväksyttävyyttä. Haasteeksi tunnistettiin ajallinen viive: ympäristön heikennys voi toteutua nopeasti, kun taas kompensaatiolla tavoiteltavien hyötyjen saavuttaminen ja todentaminen saattaa kestää vuosia.
Arvioitaessa heikentämättömyysvelvoitteen vaikutuksia eri toimijaryhmiin, kaikki vaikutuslajit tunnistettiin merkityksellisiksi. Osallistujat painottivat kuitenkin sääntelyn ensisijaista tarkoitusta parantaa luonnon tilaa.
Tiedesparraukseen osallistuivat Juha Hiedanpää (Luke), Kari Hyytiäinen (HY), Joel Jalkanen (HY), Kai Kokko (HY), Aija Kukkala (Syke), Pauliina Louhi (Luke), Markku Ollikainen (HY), Tiina Paloniitty (HY) ja Minna Pappila (Syke).
Tiedesparraus on Suomalaisen tiedeakatemian lanseeraama tiedevälittämisen formaatti, jota soveltaen YTF toteuttaa perustehtäväänsä tieteen ja päätöksenteon välisen vuoropuhelun mahdollistajana. YTF:n laatima yhteenveto kokoaa yksiin kansiin sparrauksen keskeiset havainnot.
Tilaisuuden fasilitoivat Kaisa Välimäki (YTF), Roosa Käsmä (YTF) ja Enni Sahlman (Nesslingin säätiö).
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
