Ympäristötiedon foorumi matkusti toukokuun viimeisellä viikolla European Science Advice Mechanismin eli SAM:in kokoukseen Wieniin. Matkalla tutustuttiin tiedevälittämisen kenttään ja toimijoihin Euroopassa ja poimittiin mukaan parhaita ideoita omaan käyttöön.
European Science Advice Mechanism (SAM) järjesti kaksipäiväisen kokouksen ‘Building bridges: Shaping Europe’s science-for-policy landscape’ Itävallassa Wienissä toukokuun loppupuolella. YTF matkusti paikanpäälle tutustumaan tiedevälittämisen toimijoihin Euroopassa ja tunnustelemaan ideoita tiedevälittämiseen Suomessa. Samalla tuli testattua, millaista on matkustaa työmatkalle pintaa pitkin.
Tiedevälittämistä tarvitaan
Itävallan tiedeakatemian kuninkaalliset puitteet tarjosivat upean kohtaamispaikan noin 300:lle tiedevälittämisen asiantuntijalle ympäri Eurooppaa. Paikalle oli kokoontunut keskeiset organisaatiot EU-tasolla ja paljon kansallisia toimijoita. Kahden tiiviin päivän aikana kuultiin ajatuksia tiedevälittämisen roolista ja mahdollisuuksista nopeasti muuttuvassa maailmassa.
"Emme elä vain geopoliittisesti vaikeassa tilanteessa, vaan myös tilanteessa, jossa saamme paljon sekä valeuutisia, että uutisia, jotka itse asiassa ovat algoritmien tuottamia. Ne toimivat meitä vastaan, myös tiedettä ja tiedeneuvontaa vastaan”
Joanna Drake, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin ylijohtaja
Kahden päivän aikana käydyissä keskusteluissa tunnistettiin selkeästi monet tutut haasteet tutkimustiedon ja päätöksenteon kohtaamiselle:
- Tieteen ja politiikan välinen kommunikaatiokuilu ja tiedon hyödyntämisen haasteet. Tieteen ja politiikan erilaiset kielet ja erilaiset aikajanat haastavat tiedevälittäjien työtä.
- Disinformaatio ja epäluottamus. Kansainvälisen politiikan rooli tiedeneuvonnan haasteena nousi esiin laajasti. Luottamus tieteeseen ja tutkimukseen heikkenee ja algoritmit ja valeuutiset nakertavat sitä entisestään.
- Ristiriitaiset odotukset ja monimutkainen toimintaympäristö. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden voi olla vaikea ymmärtää toistensa todellisuuksia ja etenkin nuorille tutkijoille ei ole tarjolla meritoitumista aktiivisesta roolista tiedevälittämisessä.
"Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus johtaa tiedeneuvonnassa politiikkatoimille, tiedediplomatiassa, eettisessä tutkimuksessa sekä yhteistyöhön ja avoimiin tiedonlähteisiin perustuvissa lähestymistavoissa."
Katarína Zacharievová, Euroopan komission startup-yrityksistä, tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava komissaari
Tilaisuudessa ei kuitenkaan marinoiduttu pelkästään murheessa vaan pohdittiin aktiivisesti, millaisia positiivisia kehityskulkuja ja rakenteita meillä Euroopassa on nähtävissä. Tiivistimme niistä kolme keskeisintä pointtia:
- Euroopan johtava asema ja vakiintuneet, vakaat rakenteet: Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus toimia tiedeneuvonnan eturintamassa. kun kansainvälinen politiikka hakee muotoaan.
- Yhteistyön syventäminen ja vastavuoroinen oppiminen eri tasoilla: Tiedeyhteisö on entistä motivoituneempi käsittelemään suuria haasteita ja työskentelemään yli tieteenalojen – tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat myös tiedevälittämiselle.
- Innovatiiviset lähestymistavat viestintään ja luottamuksen rakentamiseen: Tiedeyhteisössä on tunnistettu tarve uudistaa tapaa, jolla tiedettä kommunikoidaan laajemmalle yleisölle ja menetelmiä on kehitetty laajalti.
Innovatiivisista lähestymistavoista täytyy mainita erikseen Suomalaisen Tiedeakatemian Science Sparring (tiedesparraus) -konsepti, joka palkittiin innovatiivisimpana ideana ideas marketin -yhteydessä! Onnittelut!
Tiedevälittäjät kalamaljassa
Jos toiveenamme oli tunnustella, millaisia menetelmiä tiedevälittämisessä eri puolilla Eurooppaa käytetään, niin ainakin yksi asia tuli selväksi: Kalamalja on päivän sana. Melkein jokaisessa paneelikeskustelussa tilaisuus päätettiin ”Fish Bowl -reflektiolla”, jossa yleisön jäsenet saavat ottaa keskustelupiiristä vuorollaan paikkoja ja tuoda omia näkökulmiaan esiin. Mielenkiintoista huomata, miten yksi menetelmä on vallannut tilaa näin laajasti!
Muuten menetelmäpuolella meitä innostivat erilaiset koulutukset, joita tarjotaan tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa toimiville. Näistä esimerkkinä vaikkapa Skills 4 EOSC -konsortion kurssit tiedevälittämisestä ja avoimesta datasta. Tiedevälittäjien koulutus on tunnistettu tärkeäksi kehityskohteeksi myös Suomessa, joten YTF pyrkii tähän haasteeseen tarttumaan tulevaisuudessa.
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös BioAgora -projekti, jossa Suomen ympäristökeskus on mukana. Hankkeessa kehitetään biodiversiteettitiedon tukipalvelua, joka tukee esimerkiksi Euroopan unionin biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.
Odottamattoman hyvät unet bussissa
YTF matkusti paikanpäälle pintaa pitkin. Lähdimme perjantai-iltana Turusta lautalla ja junailimme Kööpenhaminan ja Hampurin kautta Wieniin, johon saavuimme sunnuntai-iltana. Kotimatka taittui hieman nopeammin: starttasimme aikaisin torstaiaamuna junamatkan kohti Varsovaa, josta tulimme yön yli bussilla Tallinnaan ja lautalla iltapäiväksi kotiin.
Matka sujui leppoisasti ja kaikki meni täysin suunnitelmien mukaan. Oikeastaan ainoa suunnittelematon asia oli se, että LuxExpress nukutti varsin mainiosti. Bussia lukuun ottamatta työnteko onnistui hyvin myös matkustaessa. Kevyttä matkanteko ei missään nimessä ollut, mutta kokousmatka sai aivan uudenlaista syvyyttä, kun sen tekeminen vaati paljon aikaa ja viitsimistä.
Mitä mukaan kotimatkalle?
Mukaan nappasimme ainakin laajemman ymmärryksen erilaisista toimijoista tiedevälittämisen kentällä. Nyt ainakin SAM, IAASA, EASAC, JRC ja muut toimijat ovat tulleet tutuiksi. Suomalaisesta katsantokannasta monet EU-tason mekanismit vaikuttivat aika jäykiltä ja muiden maiden hallinto- ja päätöksenteon tasot omaa järjestelmäämme monikerroksisemmilta. Suomessa tutkijoiden on helppo lähestyä päätöksentekijöitä ja toisinpäin, tämä ei monessa muussa maassa onnistu yhtä mutkattomasti. Miten näennäisen vapaamuotoiset rakenteet heijastuvat tieteen asemaan päätöksenteossa, on kuitenkin toinen kysymys.
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
