Tai katso videotallenne alta:
Sotilastoiminnan ja maanpuolustuksen ilmastovaikutukset ovat valtavat, mutta asia on jäänyt vähälle huomiolle eikä yhteiskunnallista keskustelua niiden päästöistä ole juuri käyty. Kaikkiaan sotilastoiminnan on arvioitu aiheuttavan noin kuusi prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi siviili-ilmailusta. Huomattavista päästöistä huolimatta Kioton pöytäkirjassa sotilastoiminnan päästöt jätettiin pois päästötavoitteita asetettaessa. Pariisin sopimuksessa sotilastoiminnan päästöjen huomioiminen riippuu kunkin maan omasta päätöksestä.
Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan Suomessa puolustusministeriön hallinnonala aiheuttaa valtion hallinnonaloista eniten kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä päästöt koostuvat monista eri lähteistä tukikohtien ylläpidosta sotatuote- ja maanpuolustustarvikehankintoihin. Varsinaisen maanpuolustustoiminnan ulkopuolella puolustusministeriön hallinnonala on pyrkinyt tekemään useita päästövähennystoimia ja esim. sen energiatehokkuustavoitteet ovat kunnianhimoiset. Maanpuolustuksen hankintojen ja ympäristöystävällisyyden suhde on haastavampi. Kaikista valtion hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä puolustuksen hankintojen päästöt muodostavat 43%. Maanpuolustuksen hankintaprosessien ytimessä on suorituskyky eikä hiilijalanjälkilaskentaa ole toistaiseksi nähty oleelliseksi osaksi sotateollisuutta. Pitkien hankintaprosessien ja hankintojen kalleuden vuoksi hankittujen tuotteiden elinkaaret pyritään pitämään pitkinä, mikä osaltaan sitoo maanpuolustusta tiettyihin teknologioihin ja polttoaineisiin. Vihreämpiä vaihtoehtoja ei välttämättä ole tarjolla ja tutkimustietoakin uupuu; esim. aseiden elinkaaritarkasteluista ei tahdo löytyä vertaisarvioituja artikkeleita. Ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen suorituskyky herättää myös usein huolta olipa kyse pesuaineista tai kopiokoneista. Nämä huolet ovat kuitenkin tyypillisesti osoittautuneet turhiksi. Vaikka puolustushankintoja tehtäessä "vihreämpiä" vaihtoehtoja ei tällä haavaa olisi tarjolla, niiden perään kyselemällä voidaan lisätä tarjontaa tulevaisuudessa.
- Minkälainen on nykytilanne liittyen maanpuolustuksen hankintoihin; käytetäänkö hankinnoissa ympäristömittareita? Millaisia esteitä ympäristömittareiden käytölle saattaa olla?
- Voidaanko maanpuolustuksen hankintojen ilmastovaikutuksiin vaikuttaa? Kun puolustushankintojen ytimessä on suorituskyky, onko ympäristövaikutuksilla painoarvoa?
- Mikä on maanpuolustuksen rooli ilmastotyössä ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä? Keiden toimijoiden pitäisi olla mukana kehittämässä ymmärrystä tästä roolista?
- Mitä näkyy horisontissa: Onko kehitteillä ”vihreämpää” maanpuolustus- ja sotateknologiaa? Millaista keskustelua kansainvälisesti käydään?
- Miten Suomi voi vaikuttaa kysymyksessä kansainvälisesti?
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Koneen Säätiö ja Ympäristötiedon foorumi. Riippumaton rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo SaferGlobe oli tilaisuudessa vierasjärjestäjänä.
Lue lisää:
- Suomen ympäristökeskuksen raportti: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö
- Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu: Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa - lainsäädäntö ja mittaaminen.