Ukrainan sodan alkamisen jälkeen yksi näkyvimmistä keskusteluaiheista Suomessa on ollut Euroopan riippuvuus Venäjän tuottamista fossiilienergioista ja niistä irtautuminen. Maaliskuisessa Ympäristödialogeja -keskustelussa tätä kysymystä tarkasteltiin niin turvallisuus-, energia-, kuin ympäristöpolitiikankin näkökulmasta. Keskustelun voi katsoa tallenteena YouTubesta tai kuunnella Souncloudista tai Spotifysta.
Keskustelu polveili laajasti fossiiliriippuvuuden juurisyistä keinoihin irtautua Venäläisestä energiasta. Tutkijat totesivat, että Suomessa keskustelu Venäjästä on aina ollut vaikeaa ja siksi monelle tuli yllätyksenä miten riippuvaisia Venäjän energiasta, lannoitteista yms. olemme olleet. Euroopassa laajemmin (Viro poislukien) on ollut vallalla ajattelu, että kauppasuhteet tuovat stabiliteettia ja rauhaa. Paneeliin osallistuneet tutkijat toivoivat, että nyt riippuvuus Venäjän fossiilienergiasta katkaistaisiin päättäväisesti, mutta hallitusti. Mahdollisuuksia dialogiin Venäjän kanssa nähtiin mm. vihreässä siirtymässä tarvittavien maametallien kaupassa. Tutkijat jakoivat näkemyksen siitä, että uusiutuvaan energiaan perustuva talous voisi hajauttaa valtasuhteita ja parantaa turvallisuusympäristöä.
Lyhyellä aikavälillä Suomella on mahdollisuus korvata energiavajettaan esimerkiksi lisäämällä tuulivoiman ja osin myös biokaasun tuotantoa. Tuulivoima vaatii melko pienen maapinta-alan suhteessa tuotettuun energiaan (verrattuna esimerkiksi puun käyttöön), mutta kotimaiseen teknologian kehitykseen ja tuulivoiman hyväksyttävyyteen pitäisi satsata.
Koska Suomen teollisuus on hyvin energiaintensiivistä, muitakin ratkaisuja on hankittava ja panostettava myös innovaatioiden tukemiseen. Tutkijat muistuttivat myös, että vaikka puuhaketta tai turvetta kulutettaisiin väliaikaisesti enemmän, se voi olla ainoastaan väliaikainen ratkaisu ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta. Kevään ja kesän 2022 aikana olisikin panostettava siihen että energian kulutusta vähennetään. Energiantarpeen ja kulutuksen vähentäminen on myös paneelin mielestä välttämätöntä, jos Suomi aikoo saavuttaa välttämättömät ilmasto- ja ympäristötavoitteensa sovitussa aikataulussa.
Keskustelemassa tilaisuudessa olivat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta, tutkimusprofessori Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskuksesta, vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Antti Majava Bios-tutkimusyksiköstä. Keskustelun fasilitoi toimittaja Riikka Suominen.
Ympäristödialogeja -keskustelusarjassa mietitään ratkaisuja ajankohtaisiin ympäristöongelmiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Keskustelusarjaa järjestävät yhteistyössä Nesslingin säätiö, Koneen säätiö ja Ympäristötiedon foorumi.
Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista
