Minä väitän: Somevaikuttajat muokkaavat normeja tavoiteltavasta elämäntavasta

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että somevaikuttajien suosituksilla ja mainoksilla on vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen ja asenteisiin. Vaikka joka ikinen postaus ei välttämättä ole vaikuttava, kokonaisuutena se massa sisältöä, jota someen tuotetaan, vaikuttaa ihmisten kulutuspäätöksiin ja -tottumuksiin. Samaan tapaan toimii mainonta ylipäänsä – mainonnan tiedetään vaikuttavan ostopäätöksiin, ja jos tietyn brändin mainonta lopetetaan, sen kysyntä hiipuu. Joitain vuosia […]

Minä väitän: Ilmastonmuutos on torjuttava metallien riittävyyden ehdoilla

Ihmiskunta ei tule toimeen ilman metalleja. Perusmetallien tarve kasvaa tasaisesti muutaman prosentin vuosivauhtia. Ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa on keskitytty sähköistymiseen perustuviin ratkaisuihin kiinnittämättä riittävästi huomiota tarvittaviin metallimääriin. Yhteen tuulimyllyyn menee tonnikaupalla eri metalleja, mukaan lukien harvinaisia maametalleja. Liikenteen sähköistäminen lisää mm. kuparin, nikkelin ja koboltin tarvetta. Vaikutus on moninkertainen, kun metallien tuotannon vaatima energia on tuotettava […]

Minä väitän: Antibioottiresistenssin torjuminen vaatii menneisyyden ymmärtämistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa

On vaikeata selittää miten tärkeitä antibiootit ovat ihmiskunnalle. Viimeisen sadan vuoden aikana tulehtuneet haavat ovat olleet yhä harvemmin kohtalokkaita, potilaat selviävät lähes aina vaativistakin leikkauksista, elintarvikkeet ovat turvallisia ja elinajanodote on jatkanut kasvamistaan. Tämä kaikki on lisännyt hyvinvointia ja edistänyt talouskasvua sekä mahdollistanut nykyisen huolettoman elämäntyylimme. Viime vuosikymmeninä huoli tautia aiheuttavien bakteerien antibioottiresistenssin yleistymisestä on […]

Minä väitän: Valtioiden on otettava ilmastovastuu ja energiayhtiöiden on noudatettava sääntöjä

Väitän, että valtioiden ja julkisen sektorin on otettava vastuu ilmastokriisissä. Väitän myös, että valtioiden tulisi vastata energiamurroksesta aiheutuvista kustannuksista. Energiayhtiöiden vastuulla on puolestaan noudattaa voimassa olevia sääntöjä. Näiden sääntöjen on oltava selkeitä ja ennakoitavissa. Energiayritysten tekemät investoinnit on suojattava vaikeasti ennakoitavilta poliittisilta muutoksilta, silloinkin kun kyseessä on tärkeät ja kiireelliset uhat, kuten ilmastonmuutos. Hallituksilla on […]

Minä väitän: Työtä ja työllisyyttä on ohjattava ekologisella siirtymäpolitiikalla

”Ole hyvä, kerro ihmisille mitä he tekevät, kun ympäristörajoitukset vievät heiltä työpaikat.” Näin minulta tivattiin taannoin ilmastonmuutosta käsitelleessä tilaisuudessa. Vaatimukseen kiteytyy eräs sitkeimmistä ympäristöpoliittisista kahnauksista, jota kutsutaan työn ja ympäristön väliseksi ristiriidaksi. Kun on valittava päästöjä aiheuttavan työn ja ympäristötavoitteiden toteuttamisen välillä, valinta kohdistuu olemassa olevan tuotannon säilyttämiseen, koska tarjolla on lupaus joskus koetusta varmuudesta: […]

Minä väitän: tarvitsemme taidetta ympäristökriisin käsittelemiseen

Kuvittelukyvyn vaaliminen on yksi aikamme keskeisistä haasteista. Kun globaalin ympäristökriisin monet merkit ovat viime aikoina purskahtaneet yleiseen tietoisuuteen, tarvitaan tiedon, taidon ja toivon lisäksi kykyä kuvitella maailma ja ihmisen rooli siinä uusiksi. Ajallemme tyypillinen tapa määritellä asioita erottelujen kautta on ongelmallista nykyaikaisten  monimutkaisten haasteiden hahmottamisen kannalta. Erityisen selvää tämä on ekologisen kriisin kohdalla: kun puhutaan […]

Minä väitän: Pandemia ei ole viruksen sota ihmisiä vastaan

Pandemiassa korostuu ihmisen, ympäristön ja eläinten vuorovaikutussuhde – virus ei taistele ihmistä vastaan. Vuorovaikutuksesta huolimatta pandemian leviämisen taustalla on ihminen. Lepakot, muurahaiskävyt, villieläinten salametsästäjät ja –kuljettajat, ihmisiä vilisevät torit… Uuden koronaviruksen SARS-CoV-2 aiheuttaman COVID-19 pandemian alkuperä kokoaa yhteen monia toimijoita. Pandemia toimiikin erinomaisena esimerkkinä, kun tarkastellaan viruksen, eläimen ja ihmisen yhteiseloa. ’One Health’ on luonnontieteissä, […]

Minä väitän: Ilmastonmuokkaus johtaa faustilaiseen sopimukseen

Fossiilisten energialähteiden hyödyntämistä saatettaisiin jatkaa, jos käytössä olisi ilmastonmuokkauksen kaltainen keino, joka vähentää sivuvaikutuksia. Samalla tulisimme kuitenkin riippuvaisiksi keinosta. Narkomaanin tavoin annoksia pitäisi asteittain lisätä, eikä tilanteesta olisi helppoa ulospääsyä. Tähänastiset pyrkimykset jarruttaa ilmastonmuutosta eivät minkään tieteellisen arvion mukaan riitä Pariisin ilmastokokouksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastoliike vaatii johdonmukaisesti voimakkaampia toimia ja EU on pyrkinyt vastaamaan kansalaistensa […]

Minä väitän: Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

”Lännen maa kultaa toi, lännen maa kultaa loi, Tuli mies, valkoinen, rautatien laittaen! Näin huusi viimeinen tuo mohikaani: ”Villiä länttä enää ole ei!” Näillä sanoilla lauloi Sielun Veljet yhtyeen Ismo Alanko kappaleen Viimeinen mohikaani. Mutta mitä tekemistä villin lännen legendoista ammentavalla rock-kappaleella on Lapin ja Jäämerenrata-hankkeen kanssa? Symbolitasolla paljonkin. Konflikteissa on kyse oikeuksista, arvoista ja […]

Minä väitän: ympäristönsuojelun pohjalle voi rakentaa rauhaa

Vaikka konfliktin osapuolet eivät suostuisi sopimaan mistään muusta, saattavat he kyetä näkemään yksittäisen ympäristöongelman käytännön asiana, jonka ratkaiseminen yhdessä on välttämätöntä. Ympäristö ja luonnonvarat ulottuvat yli valtiorajojen ja etnisten jakojen. Esimerkiksi saastumiseen liittyvät ongelmat kulkeutuvat maasta toiseen, ja pahimmillaan niillä voi olla ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja seurauksia. Siksi ympäristönsuojelu voi olla jopa keskenään konfliktissa olevien maiden […]

Minä väitän: Luonnon monimuotoisuutta voitaisiin tukea kaupungeissa nykyistä enemmän

Yhä useamman eliölajin uhanalaistuessa on tärkeää lisätä toimia, joiden avulla tuemme luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkiseudut voisivat tarjota nykyistä enemmän elinympäristöjä eri eliölajeille. Hyödyt olisivat moninaiset: viheralueet voivat tukea kaupunkilaisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja lieventää säänvaihteluiden seurauksia, kuten kuumuutta ja tulvimista. Elinympäristöt kaupungeissa voisivat hyödyttää erityisesti avointen elinympäristöjen lajeja, joiden suojelutilanne harvinaistuvilla perinnebiotoopeilla on heikko. Viime […]

Minä väitän: Apinatutkijan pitäisi olla post-kolonialisti. Simpanssien perässä juokseva tutkija tuo kylään aurinkopaneelit ja kieltää ampumasta puskalihaa.

Kun touhuaa työkseen eläinten kanssa, kokee myös niitä kohtaavat haasteet suoraan. Näemme lajiston muuttumisen omissa näytteissämme tai tutkimusyksilömme ammuttuna salametsästäjän luotiin. Koska oma kokemuspohjani tulee enimmäkseen apinatutkimuksesta, olen pohtinut paljon sen motivaatioita, etiikkaa ja liitännäisongelmia. Kädellistutkija on aina samanaikaisesti suojelubiologi. Lähes kaikki maailman kädellislajit ovat uhanalaisia, monet hyvin kriittisesti. Apinoita uhkaavat tutut asiat: elintilan väheneminen, […]

Minä väitän: vastuullisen sijoittamisen ongelmana on epätäsmällisyys ja vaikea valvottavuus

Vastuullinen sijoittaminen on tänä päivänä olennainen osa instituutiosijoittajien, kuten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja säätiöiden, sijoitusperiaatteita. Useilla merkittävillä suomalaisilla instituutiosijoittajilla on käytössään vastuullisen sijoittamisen politiikka ja suositus vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisesta heidän portfolioyhtiöissään. Kuitenkin ilman valvontaa, juridista velvoittavuutta ja sanktiointia vastuullinen sijoittaminen jää helposti yhtiön imagon päälle liimatuksi koristeeksi. Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaalisen vastuun ja hallinnon […]

Minä väitän: Yksittäinen tutkimus ei voi olla vaikuttava, mutta tutkija voi

Suomessa tutkimuskentällä toiminut ei ole voinut viime vuosina välttyä kuulemasta vaikuttavuus-termiä kyllästymiseen saakka. Ajatus tutkimuksen vaikuttavuudesta on ihan ymmärrettävä. Ihmiskunta kamppailee hyvinvointiamme uhkaavien valtavien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja syövän kanssa. Miksi emme tekisi tutkimusta, jonka tulokset ratkaisevat nämä haasteet? Tutkimus tuottaa tietoa, jota voi ja tulee hyödyntää ongelmanratkaisussa, mutta tiedon tuottaminen on prosessi, jossa yksittäisten […]

Minä väitän: Miesten maailman luoma ympäristökriisi kaipaa feminististä korjausliikettä

Elämme miesten maailmassa. Ympäristökriisi on syntynyt maskuliinisten valtarakenteiden tuloksena; seuraukset kantavat ennen kaikkea naiset. Keskustelussa ratkaisuista sukupuoli ei juuri nouse esiin. Ympäristökriisin ratkaiseminen ei onnistu samoin eväin joilla se aiheutettiin. Minkälainen paikka naisten on otettava tässä tilanteessa? Koulutus- ja työurat ovat eriytyneet. Koulutusvalinnat jakautuvat edelleen naisten ja miesten aloihin. Urat eriytyvät myös pystysuunnassa. Kun väitelleistä […]

Mikä on ympäristön hinta?

Kevään viimeinen Ympäristödialogeja-keskustelu käsitteli luonnon arvottamiseen liittyviä kysymyksiä erityisesti taloustieteen näkökulmasta. Pitäisikö ympäristöhaitoille asettaa hintalappu? Taipuuko luonto talouden mittareihin? Kuuntele koko keskustelu podcastina tästä tai katso keskustelu tallenteena YouTubesta.   Keskustelemassa olivat taloustieteen professori Sixten Korkman, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala. Keskustelun fasilitoi toimittaja Peter Buchert Hufvudstadsbladetista. Ympäristöasiat taloustieteen keskiössä Luonnonvaroja käytetään […]

Minä väitän: On korkea aika laittaa päästöt verolle

Suomessa valmistellaan vakavasti päätöstä lopettaa kivihiilen käyttö kokonaan muutaman vuoden kuluessa. Ilmeisesti joku ajattelee niin, että käskyt, määräykset ja täyskiellot ovat ympäristönsuojelua ja säätelyä tehokkaimmillaan. Näin ei ole. On harmi, jos Suomessa lähdetään kieltojen tielle. Kivihiilestä luopuminen ei ole itsetarkoitus hinnalla millä hyvänsä. Paljon järkevämpää olisi ensivaiheessa luopua päästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden tuista. Taloustieteilijät ovat […]

Ympäristödialogeja: Ympäristönmuutos saa taudit leviämään

Kevään toinen Ympäristödialogeja-keskustelu käsitteli ympäristönmuutoksen vaikutusta tautien leviämiseen ja muuntumiseen. Millainen vaikutus on ilmaston lämpenemisellä? Miten ihmisen käden- ja jalanjälki näkyy tautien leviämisessä? Kuuntele koko keskustelu podcastina täältä. Aiheesta olivat keskustelemassa loisten tutkimukseen erikoistunut evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, trooppisten tautien erikoislääkäri Heli Siikamäki ja metsäpatologian professori Jarkko Hantula. Keskustelua veti tiedetoimittaja Ulla Järvi. Ympäristödialogeja-keskustelu pureutuu tänään […]

Minä väitän: Ympäristönmuutos altistaa ihmiset uusille tartuntataudeille

Vuonna 2013 käynnistynyt ja lähes kolme vuotta kestänyt Länsi-Afrikan ebola-epidemia aiheutti maailmanlaajuisen hädän. Kolme maata, Guinea, Sierra Leone ja Liberia, eivät olleet valmistautuneet ebolan ilmaantumiseen, eivätkä pystyneet estämään taudin leviämistä. Ebola yllätti, koska se ei ollut aiemmin levinnyt yhtä nopeasti epidemiana, ja tauti yleensä esiintyi etelämpänä Afrikassa. Ebola-kokemuksen jälkeen Maailman terveysjärjestö WHO aloitti listan taudeista, […]

Ympäristölobbauksella parempaa päätöksentekoa

Vuoden ensimmäinen Ympäristödialogeja-keskustelu käsitteli lobbausta ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa. Vilkkaan puolitoistatuntisen aikana pohdittiin muun muassa lobbauksen määritelmää, läpinäkyvyyttä ja sääntelyä. Kuuntele koko keskustelu podcastina tästä. Tilaisuudessa keskustelivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, pääsihteeri Liisa Rohweder WWF Suomesta, tutkimusjohtaja Mika Skippari Tampereen yliopistosta sekä metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä. Keskustelua fasilitoi Helsingin Sanomien uutispäällikkö Tuomas Peltomäki. #lobbaus, haitta #ympäristönsuojelu’lle? […]