Tuhoaako norminpurku ympäristömme? Laadukas lainsäädännön valmistelu ja ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten huomioiminen lainvalmistelussa on tutkimusten mukaan heikolla tolalla. Vuoden 2014 hallituksen esityksistä 77 % ei sisältänyt minkäänlaista ympäristövaikutusten arviointia. Vain 4 % sisälsi määrällisiä arvioita ympäristövaikutuksista.[1]  Aidon vaikutusten arvioinnin kannalta päättäjien olisi tärkeää voida verrata eri vaihtoehtojen vaikutuksia.

Samalla tavoitellaan norminpurkua ja sujuvoittamista. Vaikka kyse on menettelyjen keventämisestä, tällä voi olla välilliset vaikutuksensa ympäristön tilaan.  Sujuvoittamisen pitkän aikavälin kustannuksia ja vaikutuksia ympäristönsuojelun tasoon, kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja sääntely-ympäristön vakauteen tulisi arvioida tarkemmin.

Ympäristövaikutusten arvioinnista ja lainvalmistelun laadusta

Ympäristövaikutusten arviointi lainvalmistelussa on Suomessa heikolla tolalla. Tutkijat ovat havainneet, että esimerkiksi vuoden 2014 hallituksen esityksistä 77 % ei sisältänyt minkäänlaista ympäristövaikutusten arviointia. Niistäkin hallituksen esityksistä, joissa on tunnistettu ympäristövaikutuksia, vain 5 % esityksistä tunnistetaan kielteisiä vaikutuksia ympäristölle.

Taloudellisten vaikutusten arviointi on usein etusijalla lainvalmistelussa. Ympäristövaikutukset kytkeytyvät kuitenkin tiiviisti viranomais-, osallistumis- ja taloudellisiin vaikutuksiin. Pitkällä aikavälillä ympäristön pilaantuminen aiheuttaa myös taloudellisia kustannuksia esimerkiksi ympäristön ennallistamisen tai terveyshaittojen myötä.

Lainvalmistelun avoimuus ei ole este poliittiselle ohjaukselle

Jotta päättäjät voivat verrata taloudellisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia keskenään, ne on voitava jollain tapaa yhteismitallistaa. Useimmiten tämä tarkoittaa vaikutusten mittaamista euroissa. Suuri ongelma on, että nykyisin hallituksen esityksissä ei juuri löydy euromääräisiä arvioita lakiesitysten vaikutuksista. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi vuoden 2014 hallituksen esityksistä vain 4 % sisälsi määrällisiä arvioita ympäristövaikutuksista.

Lainvalmistelussa on myös puutteita arvioiden taustaoletuksien, tietopohjan ja epävarmuuksien avoimessa esittämisessä. Vain harvoin hallituksen esityksissä kerrotaan, millä menetelmin ja mihin tietolähteisiin perustuen ympäristövaikutusten arviointi on tehty. Onkin perusteltua väittää, että aidon vaikutusten arvioinnin sijaan usein tehdään jälkikäteistä arviointia oikeuttamaan jo ennalta valittu ratkaisu.

Poliittinen ohjaus ei edellytä läpinäkymättömyyttä – tavoitteet pitäisi määritellä poliittisesti, keinot valita vaikutusten arvioinnin perusteella.

Ministeriöiden välinen, merkittävästi tiiviimpi yhteistyö ja yhteiset lakialoitteet laajentaisivat kokonaiskuvaa lakiesityksen vaikutuksista.  Uuden sukupolven lainvalmistelijoiden tulee tuntea myös yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä, ja tähän tulee panostaa koulutuksessa.

Sujuvoittamisen välilliset ympäristövaikutukset huomioitava

Varsinaisen normien määrän vähentämisen sijaan ympäristölainsäädännössä on meneillään päätöksentekoprosessien sujuvoittamista, mikä tarkoittaa usein menettelyjen keventämistä.  Käytännössä se tarkoittaa ennakkovalvonnan eli luvituksen vähentämistä. Sujuvoittamisen tavoitteena on, että ympäristönsuojelun taso ei heikkene. Menettelyjen keventämisellä saattaa silti olla välillisiä vaikutuksia ympäristön tilaan, ja näitä vaikutuksia tulisi selvittää tarkemmin. Kansalaisten osallistumismahdollisuudet ja viranomaisten resurssit laajaan ja mahdollisimman aikaiseen vuoropuheluun on turvattava, kun lupaprosesseja kevennetään.

Sujuvoittaminen tarjoaa "pikasäästöjä" - bisneksen saa pystyyn heti ilman pitkää lupaprosessia ja valituskierrosta. Pitkän aikavälin kustannuksia ja vaikutuksia ympäristön tilaan ja suojelun tasoon on haastavampaa arvioida. Nopeasti, ilman lupaprosessia ja eri sidosryhmien konsultointia käyntiin laitettu hanke voi aiheuttaa riitoja myöhemmin ja johtaa pitkään, kalliiseen oikeusprosessiin. Vakaa sääntely-ympäristö on olennainen myös investointien turvaamiseksi. Jälkivalvonnan lisääntyminen ja toimintaa vakauttavien sääntöjen väheneminen voi yritysten näkökulmasta lisätä epävarmuutta. Kokonaisvaikutusten kannalta olisi hyödyllistä miettiä, kumpi tapa on pitkällä tähtäimellä edullisempi.

Tuhoaako norminpurku ympäristömme? Laadukas lainsäädännön valmistelu ja ympäristövaikutusten arviointi (pdf)

 

[1] Kemiläinen, Mika – Keinänen, Anssi: Ympäristövaikutusten arviointi lainvalmistelussa: Parempaa säädösvalmistelua vai jo ennalta valitun keinon puoltamista? Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja IX (2016), s. 175–215.

Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt ajan tasalla tulevista
tapahtumista ja julkaisuista

Liity sähköpostilistalle

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla YTF:n tulevista tapahtumista ja julkaisuista. Rekisteriseloste

[contact-form-7 id="1569" title="newsletter"]