Jari Niemelän kirje Päättäjien luontotentille

Hyvät ystävät,

Tämä Päättäjien luontotentti on haastanut puolueiden ehdokkaat vastaamaan ympäristötutkijoiden viesteihin. Minun viestini teille päättäjille on hyvin selvä: luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytettävä. Biodiversiteettikriisi on yhtä vakava asia kuin ilmastonmuutos ja nämä kaksi katastrofia ruokkivat toisiaan. Viime kesän kuumuus ja kuivuus oli esimakua tulevasta. Kesä osoitti miten luonto reagoi äärisääilmiöihin ja millaiset vaikutukset ovat ravinnon ja raaka-aineiden tuotantoon: vilja kuivui, marjat kärsivät, metsää paloi ja Itämeri vihertyi. Kesän aikana massoiksi lisääntyneet kirjanpainajat – jotka nimestään huolimatta kuuluvat kovakuoriaisiin – uhkasivat jo terveitäkin kuusia ja nakersivat siten metsätaloutemme perustaa.

Vuorovaikutus toimii myös toisin päin: ihmisen luonnossa aiheuttamat muutokset pahentavat ilmastonmuutosta. Kansainvälinen luontopaneeli (IPBES) on arvioinut, että elinympäristöjen heikennyksestä johtuvat ja ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt ovat 3,6 – 4,4 milj. tonnia vuodessa. Erityisesti maatalousmaan köyhtyminen, metsien tilan huonontuminen ja hävitys sekä soiden kuivatus ja poltto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä.

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ilmastonmuutos ovat myös ihmisoikeuskysymys. IPBES arvioi, että monimuotoisuuskadon ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus lisää konflikteja ja voi johtaa jopa 50 – 700 miljoonan ihmisen pakolaisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt monimuotoisuuden häviämisestä johtuvien taloudellisten kustannusten arvioidaan olevan yli 10 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn onkin muistuttanut, että ilmastonmuutos on pahin markkinahäiriö, joka maailmassa on koskaan nähty.

Helsingin yliopiston rehtori. professori Jari Niemelä (Kuva: Linda Tammisto)
Helsingin yliopiston rehtori. professori Jari Niemelä (Kuva: Linda Tammisto)

Jotta osaamme ratkaista biodiversiteetti- ja ilmastonmuutoskriisin, tarvitsemme tutkimusta ja siihen panostusta. Ilman tietoa emme voi kehittää toimivia ratkaisuja. Siksi tutkimukseen ja sen viemiseen käytäntöön on panostettava. Tässä tarvitaan laajaa tutkijoiden, rahoittajien ja tiedon hyödyntäjien yhteistyötä.  

Esimerkkinä monitoimijaisesta tutkimuksesta mainitsen Carbon Action-hankkeen, jossa kehitetään maatalousmaiden hiilensidonnan menetelmiä, mittausta, mallinnusta ja todentamista. Tutkimuksessa on mukana mm. Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoita. Tutkimus tehdään yhteistyössä viljelijöiden kanssa, jotta ruohonjuuritason ymmärrys ja käytänteet voidaan huomioida jo tutkimusvaiheessa. Myös rahoittajakaarti on monipuolinen käsittäen mm. Sitran ja useita säätiöitä. Hankkeessa on mukana myös yrityksiä. Tällaista tutkijat ja tiedon hyödyntäjät sekä rahoittajat yhdistävää tutkimusta tarvitaan lisää.  

Professorina olen tottunut järjestämään tenttejä opiskelijoille. Siksi näin lopuksi voisi pohtia millaisella arvosanalla päättäjät tästä luontotentistä selvisivät. Kun en ollut tänään paikalla, niin en uskalla antaa arvosanaa, mutta selvää on, että tutkijat ja kansalaiset tulevat seuraamaan hyvin tarkasti ja tenttaamaan miten uusi hallitus ja eduskunta toimivat pysäyttääkseen monimuotoisuuskadon ja ilmastonmuutoksen.

Mutta hallituksen ja eduskunnan toimet eivät yksin riitä. Tarvitaan koko yhteiskunnan voima – me kaikki – mukaan muutokseen. Ja nyt siihen on hieno mahdollisuus ja painekin, kun nuoriso on herännyt tilanteeseen ennennäkemättömällä tavalla. Nuorison osoittaman huolen edessä yksikään päättäjä ei voi lakaista näitä asioita maton alle ja ajatella, että seuraava sukupolvi saa hoitaa tämän sotkun.

Toiminnan aika on nyt!  

Liity sähköpostilistalle

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla YTF:n tulevista tapahtumista ja julkaisuista. Rekisteriseloste

[contact-form-7 id="1569" title="newsletter"]